Historiikki - 1980-luku

Jazzliittoonkokohistoriansaolluterilaisenkähminnän,kateudenjavihamielisyydenpesäpaikka.[--]Em.kaltaisettaistelutovatsyntyneethenkilökysymystenjamusiikillistennäkemyserojenympäriltä.Jazzliittoonaivanriittävänkauanollutpikkulastenhiekkalaatikko,jonkatemmellystenseurauksenakaikkiosapuoletsaavatpyyhkiähiekkaasilmistään.–Toimintasuunnitelmarungonsaatteeksi,1981,tuntematonkirjoittaja

Jos1970-lukupäättyiSuomenJazzliitonkannaltatoiveikkaissatunnelmissa,lähti1980-lukuosaltavaikeastiliikkeelle.Oikeastaannäyttisiltäkuinvuosikymmenenvaihtuminenolisisamallamerkinnytjäähyväisiäkokoyhdistykselle.Mitäihmettä?Juurihanolisaatukolminkertainennousuvaltionavustuksenmäärään!

Kuntästäkuluikymmenenvuotta,oltiintaastäysintoisenlaisessatilanteessa.OlialkanutJazzliitonkolmasnousukausi(joka,kummakyllä,taasajoittuivuosikymmenenlopulle,eikätämätulisiolemaanviimeinenkerta).Näidenvuosienväliinmahtuuylläolevanlainauksenkaltaista"temmellystä"muttamyösmoniahienojaavauksiajatoisaaltatoiminnanvakiintumista.

Uusistaavauksistakeskeisiäolivatjärjestelmällisenkiertuetoiminnanalkaminen1983jajazzyhtyekilpailusekäerilaisetkoulutushankkeet.Festivaalitoimintaayritettiinvaihtelevinmenestyksin.OmajäsenlehtiJazzIt!alkoiilmestyävuosikymmenenpuolivälinjälkeen,jolloinpitkästäaikaakokeiltiinmyöslevyjulkaisutoimintaa.JazzliittojulkaisiyhteistyössäEdwardVesalanLeoRecordsinkanssaPekkaPöyrynjaIppeKätkäBandinalbumit.LisäksiJazzliittoryhtyiSuomalaisenmusiikintiedotuskeskusFimicinkanssajulkaisemaanlevysarjaaFinnishJazz,jokaonjatkanutilmestymistään2010-luvullanimikkeenJazzfromFinlandalla.KokoelmalevytFinnishJazz'86jaFinnishJazz'88edustivatensimmäistäjatoistaiseksiviimeistäkertaaJazzliitontäysinomaaLP-tuotantoa.

VakiintuneistatoiminnoistaValtakunnallisetjazzpäivätjaYrjö-palkintosaivatedelleenvahvastihuomiotatiedotusvälineissä.LisäksiJazzliitonkaksikymmenvuotinentaivalnoteerattiinmediassavarsinnäyttävästivuonna1986.TasavuosiajuhlittiinsyksylläGroovyssaHelsingissä.

Jazzliittoalkoiollaylpeähistoriastaan,jasemyöshalusihuolehtiasiitä.JuhlavuodentiimoiltaRistoEnnekarilahjoittialkuvaiheendokumenttejaliitolle.JärjestönhistoriaavalotettiinRytmissäJari-PekkaVuorelankirjoittamassaartikkelissa.

Suomalaisenjazzinhistoriaalkoimuutenkinkiinnostaa,silläVuorelaolikokoamassaTampereellealanarkistoaineistoa.Asiaoliollutesilläjojonkinaikaa,sillävuonna1984Jazzliittointoutuipitkästäaikaaantamaanjulkilausuman,jossakuulutettiinpohjoismaisenyhteistyönlisäksimuunmuassajazzarkistoinninja-tutkimuksenperään.Suomijazzinhistoriallinenkartoituspääsitodenteollavauhtiinseuraavanavuosikymmenenalussa,kunHelsinkiinperustettiinSuomenJazzarkistojakunOtavajulkaisiJukkaHaavistonperinpohjaisuudessaanmerkittäväntietokirjanPuuvillapelloiltakaskimaille.JatsinjajazzinvaiheitaSuomessa.

Jazzliitollaolivuonna1986syytäjuhlaan.Muttaennensitä...MiksiSuomenJazzliitontilanneoliniinvaikea1980-luvunalussa?Syitäsiihenonmonia.Entämikämahdollistitoiminnannousun1980-luvunlopussa?Käytännössäapuunratsastisesamasankari,jokaonSuomessaollutniinmonenkulttuurijärjestönpelastaja:valtio.Mielenkiintoisintakokokehityksessäon,mitenSuomenJazzliittoonnistuinousemaanpohjastajavielähuomioimaanjuurine"päättävätelimet",joidenvakuuttamisenseoliliitonperustamisenyhteydessäottanutkohteekseen.

KuilunpartaallaSuomenJazzliitontilanneoliradikaalistimuuttunutvuonna1979,jolloinliitollaolivaraapalkataensimmäinenkokopäiväinentoiminnanjohtaja.SamallahankittiintoimistotilatHelsinginkeskustasta.Hetkenaikaatilannenäyttitodellahyvältä.Olityöntekijä,tilatjaomalehti,Rytmi.Olivakiintunuttatoimintaakotimaassajahedelmällistäyhteistyötäkansainvälisesti,erityisestiPohjoismaissa.

Parinvuodenpäästäoltiintäydellisessäsekasorrontilassa.

Siirryttäessä1980-luvulleJazzliitontoimintaasotkivatmonethenkilövaihdokset.Kaikkikeskeisettehtäväalueetelihallituksenpuheenjohtajuus,liitontoiminnanjohtajuusjaRytminpäätoimittaminenmenivätuusiksi.MattiLaipiojättivuonna1980sekäJazzliitonhallituksenpuheenjohtajuudenettäliitonjäsenlehdenRytminpäätoimittajantehtävät.HallituksenuudeksipuheenjohtajaksivalittiinOttoDonner.Häneiviihtynyttehtävässäkahtavuottakauempaa.DonnerinjälkeenpuheenjohtajaksivalittiinJaakkoTahkolahti,jokaehtilyhyenaikaavaikuttaakaikissakeskeisissäJazzliitontehtävissä.Hänolivuonna1979aloittanutJazzliitonhistorianensimmäisenäpäätoimisenatoiminnanjohtajana.KunTahkolahtiseuraavanavuonnasiirtyitäyttämäänMattiLaipionjättämääaukkoaRytminpäätoimittajana,toiminnanjohtajaksipalkattiinJormaMoilanen.Hänhoititehtäväähiemanylivuoden,kunnessaatiinuusijohtaja,AndersCrohns,jokaeiviihtynyttehtävässäjuurisenkauemmin.

Tilannevaikuttitodellasekavalta.KaikenlisäksiJazzliittoluopuiRytminkustantamisesta1981,jolloinJaakkoTahkolahtijättikyllästyneenäjäähyväisetkokoyhdistykselle–palatakseensiispariavuottamyöhemminjärjestönpuheenjohtajaksi.

Yhdistykselleonuseinvaikeatilanneedessä,jossekähallituksenpuheenjohtajaettäyhdistyksentoiminnanjohtajavaihtuvatsamaanaikaan.Jatkuvuuskatkeaa.Vuosina1979–1983Jazzliitonovikäviniin,ettäyhdistykselläehtiollakolmehallituksenpuheenjohtajaa,neljätoiminnanjohtajaajakaksijäsenlehdenpäätoimittajaa.Tilannerauhoittuitoiminnanjohtajuudenosaltaainakinjossainmäärin,kunTimoVähäsiltaaloittitässätehtävässä1983.TurbulenssiariittitokiVähäsillankinaikana.

Toiminnallistenongelmienlisäksi1980-luvunalussailmenitalousvaikeuksia.Jälkikäteenarvioitunanäyttääsiltä,ettäparemmanrahoitustilanteenkoitettuavuonna1979SuomenJazzliittoottiriskejäjahaukkasiliianisonpalan.Päätoiminentoiminnanjohtajajauudettoimitilatnielivätvaroja,eikäniistähaluttuluopua.Seolitäysinymmärrettävää,kyseessäolimerkittäväsaavutettuetu,jonkavaraanolimahdollistarakentaaliitontoimintaa.

Sekavassatilanteessapäälleiskikuitenkinvauhtisokeus.Ehkäkoettiin,ettänytonmahdollistanäyttääjaollarohkeita.EhkäPoriJazzinmenestysinnoitti.Ehkähaluttiinkootarivejä.Päätettiinjärjestäämittavajazzfestivaali.

Kesäkuussa1981Helsinkiinsaatiinvihdoinsellainenjazztapahtuma,jonkaperäänolihaikailtu1960-luvultalähtien.HiemanmielikuvituksettomastinimettyynHelsinginJazztapahtumaanosallistuiniinulkomaisiakuinkotimaisiahuippunimiälähinnämoderninjazzinkentältä.UlkomaisiaesiintyjiäedustivatEvanParker,HansReichel,AnthonyBraxtonjaEthnicHeritageEnsemble.

JärjestelyissäolivatSuomenJazzliitonlisäksimukanaHelsinginJuhlaviikot,BritishCouncil,Goethe-instituutti,HelsinginkaupunkijaHelsinginyliopistonylioppilaskunta.Sinänsätapahtumaoliperusteltu.Tällaistaolikaivattu.Tapahtumamyössaipaljonhuomiota.Yleisöäeivainriittänyt.Taloudellisettappiotolivatmittavat,jasuurimmanvastuunniistäkantoipääjärjestäjä–SuomenJazzliitto.Seuraavanavuonnafestivaaliayritettiinvieläuudestaan,muttatähtinimiineienääollutvaraa.

Jazzliitontavoitteetolivat1980-luvunalussakorkealla,muttaniissäolimyösmukanasuuruudenhulluutta,kutenmonettoimijatovatmuistelleet.Jazzliitontoimijoillaolivisioita,muttahommaeipysynythallussa.Syksyllä1982oltiintilanteessa,jossaSuomenJazzliitonkohtaloolikuoppaamistavaillevalmis.HelsinginJazztapahtumanjäljetnäkyivättaloudellisinavaikeuksina.

Eiollutyhteishenkeä,pelkkäävälinpitämättömyyttävain.Josjäseniävieläolikinmukana,eivätneolleetkovininnokkaitamaksamaanjäsenmaksua.EihänliitollaenääollutkustantajavaihdoksenseurauksenatarjotaRytmi-lehteäkään.Vuoden1982syyskokouksenallaJaakkoTahkolahtikirjoittiIlta-Sanomissa,mitenesimerkiksitamperelainenjazzkerhoBreakoliperiaatteessapäättänytollamaksamattajäsenmaksuajamitenitseasiassamonetmuutjäsenjärjestötolivatjovuosialaistaneettästävelvoitteesta.

KunPorissajärjestettävätValtakunnallisetjazzpäivätjasenyhteydessäpidettäväliitonsyyskokouslähestyivät,tunnelmatolivatapeat.JaakkoTahkolahtimuistelimyöhemminJazzrytmiennumerossa1/2005,ettähänlähtitoimittajanatekemäänjuttuasiitä,mitenhänenentinentyönantajansaSuomenJazzliittolakkautetaantaloudellistenjatoiminnallistenongelmienvuoksi.Syyskokoukseentuliedustajiavainneljästäjäsenyhdistyksestä,muttapäätöksiäseeiestänyttekemästä.

KotimatkallaTahkolahtivarmaanihmetteli,mitenhänestäolikinyllättäentullutliitonhallituksenuusipuheenjohtaja.

JaakkoTahkolahti(1944–2012)jaMattiKonttinen(1938–2013)vaikuttivatmolemmatkaikissaJazzliitonpäätehtävissä:toiminnanjohtajina,puheenjohtajina,varapuheenjohtajinajaRytminpäätoimittajina.Tahkolahden40-vuotispäivilläpianistinatunnettuKonttinentarttuimyöshaitaristinpestiin.Kuva:SakariKarttunen.Tehtäviäolipaljon.Liitonhallituksenkriisityöryhmä,johonkuuluivatTahkolahdenlisäksiPoriJazzintoiminnanjohtajaJyrkiKangasjaBreakinedustajaTimoVähäsilta,ryhtyiselvittämään,mitenliittovoitaisiinnostaakuiville.Ensiksipitisaadauusitoiminnanjohtaja.Tehtäväänvalittiinkeväällä1983TimoVähäsilta.

TimoVähäsillankaksivuosikymmentäTampereeltakotoisinolevaTimoVähäsiltavaikutti1970-luvullajazzkerhoBreakissäensinsihteerinäjasittenpuheenjohtajana.Vuonna1978hänolimukanajärjestämässäValtakunnallisiajazzpäiviäjapääsitutustumaanlähemminniinJazzliitontoimintaankuintapahtumajärjestäjäntehtäviin.Kokemuksetolivathyviä.Mieleenjäierityisestise,kunMattiLaipionehdotuksestatapahtumaansaatiintrumpetistiDonCherry.Melkoinenyllätysoli,kunennenkonserttiaCherryilmaantuivaroittamattaVähäsillankotiovelle.Trumpetistiolikatsonuthotellinpuhelinluettelostajärjestäjänosoitteenjapäättisittenlähetämoikkaamaantätä.

Kunalkuvuonna1983Jazzliitontoiminnanjohtajanpaikkalaitettiinhakuun("palkkaonpienijatyöympäristövaatimaton"),Vähäsiltaolivahvoilla.Häntunsijazzin,minkälisäksihänolivalmistunutekonomiksiparivuottaaiemmin.ValinnanjälkeenseurasimuuttoHelsinkiinjasekavantilanteenkohtaaminen.Pitilaittaatalouskuntoon,luodayhteydetuudelleenjatehdäJazzliitostatunnettu.

AluksiVähäsiltaeioikeinitsekäänuskonutmahdollisuuksiinsa:häneihankkinutomaaasuntoavaanhengailiserkunnurkissapuolisenvuotta.EhkätulisimuuttotakaisinTampereelle?

"Mäotinsenhaasteena",Vähäsiltasanooylikolmevuosikymmentämyöhemminjaviittaayhtälaillasotkujensiivoamiseenkuintyönkuvaansa.Tehtäväkenttäolialkuunhyvinlaaja,"vessanputsaamisestakansainväliseenedustukseen",ennenkuinmyöhempinävuosinatoimistoonsaatiinharjoittelijoitajamuitamääräaikaisiatyöntekijöitä.JossainvaiheessaVähäsiltalaski,ettähänentyönsäsisälsiparikymmentäammattinimikettä:johtaja,toimittaja,tiedottaja,keikkajärjestäjä,taloudenhoitaja,projektinjohtaja,luennoitsija,roudaaja...

KaikkeinmielekkäimpiätehtäviäVähäsillallekahdenkymmenenvuodenaikanaolivattapahtumienjärjestämiset,erityisestifestivaalit,jaJazzIt!-jäsenlehdentoimittaminen1987–1994.

OliverLake(vas.)yhtyeineenesiintyiJazzliitontuottamanavuonna1985muunmuassaKuopiossa,jossaliitonpuheenjohtajaTimoVähäsiltapääsisoittajienkanssayhteiskuvaan.Kuva:TimoVähäsillanarkisto.Tietynlainenpaperityöjabyrokratianpyörittäminennousevatesilleasioina,joitaVähäsiltamuisteleevähitenmielekkäinä.Samallajuurineolivatniitätehtäviä,joidenhoitamisestakaikkimuutnostavathänellehattua.MattiLaipionmukaan"Timoolihirveänhyvätaloushallinnossa,saattoiluottaasiihen,ettätoiminnattoimi,eikäollutriskejäsiitä,ettäollaankotässänytrosiksessakokohallitus".MikkoPeltolasanoo,ettäVähäsiltahoitikirjaukset,tilinpidon,hakemuksetjatoimintakertomuksetniin,että"toimistonryhtiolikunnossa."JarmoWallenius,JuhaSöderjaoikeastaankaikkimuutkininformantittoistavatsamaa.

Vähäsillanalkuvuosienaikananoustiinahdingosta,tehtiinpaljonuusiaavauksiajasaatiintoimintavakaallepohjalle.Jäsenyhdistyksetlähtivätmukaan.EivoitietenkäänkokonaanlaskeaVähäsillanansioksi,ettävuodesta1983vuoteen2003Jazzliitonjäsenyhdistystenmääränousikahdestakymmenestäneljäänkymmeneentaiettävaltionapukasvoi16000eurosta202000euroon,muttakylläkehityshäneenpaljoltihenkilöityi.

Alkuaikoihinjayhtälaillamyöhempiinvuosiinmahtuitoisaaltamyöspaljonturbulenssia:"Minutyritettiinsavustapoismontakertaa",Vähäsiltamuistelee.Vähäsillanansiotyhdistyksenperusasioidenhoitamisessatunnustetaan,muttahänenpersoonastaanjajohtamistavastaanoltiinmontaamieltä.Vuonna1996JazzrytmitkuvasiJazzliitontoiminnanjohtajaaseuraavasti:

Vähäsiltaonniitämiehiä,jotkaeivätsanattomaksijää.Moitteensanakinsingahtaatarpeenvaatiessa.SiksipämonetraateluhampaatovatkinsuuntautuneetVähäsillankaulavaltimolle.

Kirjoituksensävyoliinnostunut.MuutamaavuottamyöhemminlehtijaVähäsillanjohtamaliittokiristeliväthampaitatoisilleen.

TokiVähäsiltatulihyvintoimeenihmistenkanssa.Kenenkanssayhteistyösujuiparhaitenhänenitsensämielestään?Vähäsillanvastauksessamonianimiänouseeesiin,muunmuassaJaakkoTahkolahti,JoensuunjazzvaikuttajaJussiSierla,hallituksenpuheenjohtajaKlausJärvinen,toimistontyötoverijasittemminliitonkirjanpitäjäJarmoLahti,muusikkoReiskaLaine...NäistäluottokumppaneistaJussiSierlaesimerkiksimuistelee,ettäVähäsiltaoli"jossainmäärinkulmikashenkilö,muttaitsetulinainahänenkanssaanhyvintoimeen."

Useinyhteistyölähtihyvinkäyntiin,muttatiiviskanssakäyminenvaativeronsa.MattiLaipiokertoo,ettäkunhänpalasihallituksenpuheenjohtajantehtävään1988,yhteistoimintaVähäsillankanssa"olialussaihanokei".MonienmielestäLaipiojaVähäsiltamuodostivathyvänduon,jokasaitodellapaljonaikaanjaosallistuiaktiivisestijazzinasemanparantamiseenvaatimallamuunmuassalähdeverokäytännönyhdenmukaistamista.MyöhemminyhteistyössäoliLaipionmielestä"skismaa".

KunJazzliittojaedellämainittuOskuRajalanjohtamamusiikkilehtiJazzrytmityrittivät1990-luvullalöytääyhteistälinjaa,taputeltiinvälillähyvässähengessätoistenselkiäjaoltiinkohtanapitvastakkain."Upsanddowns",Vähäsiltakuittaa.HallituksenpitkäaikaisenjäsenenJuhaSöderinmukaanhänelläjaVähäsillallaoli"voimakasviha–rakkaus-suhde":useimmitenasiattoimivat,välilläei.

==pagebreak==

Hyvästi,RytmiTimoVähäsillanmainitsematsavustamisyrityksetliittyivätJazzliitonlinjanvetoihinjavalta-asetelmiinsekähenkilökemioihin,eikäainaoleihanselvää,mistämilloinkinolikyse.Ensimmäistäkertaakiistoihinajauduttiin1980-luvunpuolivälissä,kunVähäsillanvälitkotiseudulleTampereelleviilenivät.

JazzliitonhallituksenjäsenJoukoTurunen,Rytmi-lehdenpäätoimittajajaVähäsillanentinenyhdistystoverijazzkerhoBreakista,ehdottihallitukselle,ettäliitontoiminnanjohtajantoimitulisilakkauttaavarojenpuutteessa.Taustallavaikuttipaljoltise,ettäJazzliittoeiTurusenmukaantukenutsopimuksensamukaisestiRytminjulkaisemista.

RytmiolijuurisiirtynytFanzineltaTurusenyhtiönHieronymuksenkustannettavaksi,jakoskajulkaiseminenvaikuttitaloudellisestiepävarmalta,Turunenluonnollisestietsiratkaisumahdollisuuksialehdenjatkolle.FanzinenaikanaJazzliittooliosallistunutRytmintukemiseenlähinnäsisällöntuottajanajamarkkinoijana.Vähäsiltaeilämmennytlaajemmalletukemiselle.

Taustallavaikuttiepäilemättämuitakintekijöitä,sillämyösSatakunnansuunnallatunnettiintyytymättömyyttäuuteentoiminnanjohtajaan.TehtävänlakkauttamistataivähintäänvastaavanhenkilönvaihtamistatoiseenkannattiTurusenlisäksiPoriJazzintoiminnanjohtajaJyrkiKangas.Ehdotushylättiin.Turunenerosihallituksesta,jaKangaskinilmoittijättävänsätehtävätvuodenlopussa.

PiankeskustelukuitenkinlevisiRytminpalstoille.Numerossa8/1985JaakkoTahkolahtikirjoitti,mitenuudentoiminnanjohtajanaikanatoimintaontehostunutjalaajentunut,kuntaasJyrkiKangasesittiliitollejoukonvaatimuksiaRytmintukemisestakansainvälisentoiminnantehostamiseen.KankaanmielestäSuomenJazzliittoeiolluttäyttänytvaltakunnallisenetujärjestönroolia.

Oliselvää,ettäliitonsyyskokouksestaHämeenlinnassaolitulossakiihkeä.

KunJazzliitonsyyskokousalkoi,päätoimittajaJoukoTurunenehdottiensitöikseen,ettäliitontalousarvioonpitäisisaadasuoramäärärahahänenjulkaisemalleenRytmille.Aivantähäneisentäänsuostuttu.TimoVähäsiltaselitti,mitenopetusministeriönmääräyksetvaltionavustuksenkäytöstäestävätvastikkeettomantuenjakamisenyhdistyksenulkopuolelle.Keskustelunjälkeentarjollaolivarsinponnetonloppuponsi,jonkamukaanjäsenmaksujakasvatetaanparinvuodenaikanasellaisiksi,ettänesisältävätRytmi-lehdentilauksen.

Turunenoliselvästipettynyt.TämänjälkeenRytmissäeipaljonJazzliitostakirjoitettu.

Seuraavaksikokouksessatapahtuiyllätyskäänne.JaakkoTahkolahtioliollutkolmevuottahallituksenpuheenjohtajana,jahänolisimielelläänjatkanuttehtävässä.JyrkiKangaskuitenkinehdottipuheenjohtajaksiYorkvonWillebrandia,jokaoliaiemminmuunmuassavetänytjazzklubejaHelsingissä.YorkvonWillebrandeiollutkovintunnettunimiJazzliitossa,jaitseasiassamonetjäsenyhdistystenvaikuttajateivätolleetedeskuulleethänestä.KaikenlisäksivonWillebrandeiollutkokouksessapaikalla.

Keskusteluaaltoilikiihkeänä.LopultaTahkolahtiluopuipuheenjohtajaehdokkuudestavonWillebrandinhyväksi.Samallameniläheskokohallitusuusiksi.SiihenTahkolahtisentäänjäi–ainoanajäänteenävanhastahallituksesta.

TimoVähäsiltasaipitäätoiminnanjohtajanpaikkansa,muttatapausRytmi/Breakeivieläollutloppuunkäsitelty.Alkuvuonna1986BreakilmoittihallituksellejajäsenyhdistyksillelähetetyssäkirjeessaolevansatyytymätönVähäsillantoimintaanjavihjailieroavansaliitosta,joseimuutostasaadaaikaan.

TarkempisyytyytymättömyyteenjäiJoukoTurusenallekirjoittamassakirjeessäerittelemättä.UkaasissaviitattiinVähäsillanaiempaankirjeeseen,jokaolitarkoitettuhallituksenjäsenillejajossahyvinpitkäsanaisestikäytiinläpikonfliktintaustojajamahdollisiaseurauksia.Eipänäissäsananvaihdoissavältyttypsykologisiltaprofiloinneiltakaanjasaattoipatoiminnanjohtajakinavautuakertomaan,ettähuolimattahyvistäuutisistakutenvaltionavunmittavastanoususta"onstressijavitutuskuitenkinpainaneet."

Vähäsiltasaisekähallituksenettäjäsenistöntuen.MyöhemminsyyskokouksessahallituksenpuheenjohtajaYorkvonWillebrandkuitenkinilmoitti,etteiVähäsiltaenäänautihallituksenluottamusta,koskatämäontoiminnanjohtajanaylittänytrajansaosoittamallaaktiivisuutta"hallitussorvailuun".Tällämahdollisestiviitattiinsiihen,ettäennensyyskokoustajulkisuudessaoliollutesilläkansanedustajaArjaAlhonvalitseminenhallituksenuudeksipuheenjohtajaksi.

Vähäsiltasaijatkaatehtävässään.Willebrandinkausisensijaanjäiyhteenvuoteen,kunsyyskokouksessajäsenistöäänestiJaakkoTahkolahdentakaisinpuheenjohtajaksi.Hallituskinvaihtuitaassuureltaosin.

EpäilemättäVähäsillanluottamuksenvaa'assapainoisuotuisatalouskehitys.Jazzliitonkammottavatsekoilutolivattuoreessamuistissa.Ongelmistaolimelkeinpäästyeroon,jokunenvuosikymmenenalunrahankäyttöönliittyväepäselvyysvieläoliauki,kutenliitonhallituksenkokouspöytäkirjoistakäyilmi,muttaniistäeienääollutrepiviksikiistoiksi.

Suomessaelettiintaloudellistanoususuhdannetta,johonmyösJazzliittoolipäässytmukaan.Tottakaiedelleenvalitettiinsitä,mitenjazzinasemaonvaikeajataidemusiikkikahmiikaikkiedut,muttatosiasiassatilanneoliaikaisempaanverrattunapaljon,paljonparempi.

TukipolitiikanuudettuuletAjankohdantaidepolitiikkaannähdenSuomenJazzliittooli1960-luvunlopullalähestynytonnistuneestiniitä"julkisiaelimiä",joidenvakuuttamisenseoliperustamisenyhteydessäannetussajulkilausumassaanottanuttehtäväkseen.OpetusministeriöltäjaHelsinginkaupungiltaolisaatuvuosittaintukea,javaikkaavustussummateivätpäätähuimanneetverrattunavaikkapataidemusiikinsummiin,olivatnekuitenkinlinjassataijopahiemanlinjanyläpuolellamuihinmyönnettyihinjazz-avustuksiin.

JazzliitontoiminnassamukanaollutRistoEnnekarilaativuonna1971SuomenJazzliitollelistanjazzmusiikkiinkohdistuneistajulkisistaavustuksistaSuomessa.Listaeioletäydellinen,muttaseantoiliitontoimijoillekuitenkinkuvansiitä,missäavustustenosaltaoikeinmentiin.

Ennekarinlistanmukaanensimmäisiäavustuksiajazzillemyönnettiin1966,kunSatakunnankulttuurirahastomyönsi2000markkaaensimmäisenPoriJazz-festivaalinjärjestämiseenjakunHämeenlinnankaupunkituki–enemmänkinsymbolisesti–HämeenlinnanSoitannollistaKerhoa50markalla.SeuraavanvuonnaPorissatukitoimiuusiutuijalisäksiopetusministeriöavustiSuomenJazzliittoa2500markalla.Vuonna1969opetusministeriönavustusJazzliitolleoli5000markkaa,jonkapäällevielämyönnettiin6000markanerityisavustusjazzlevytyksiin.

Ensimmäisenhenkilökohtaisenjazz-apurahansaiEnnekarinmukaanHeikkiSarmanto,jolleSuomenKulttuurirahastomyönsivuoden1969alussa2000markkaaYhdysvalloissasuoritettaviinmusiikkiopintoihin.Valtionsäveltaidetoimikuntakinalkoivähitellenollasuopeallinenjazzille–mahdollisestiPekkaGronowinmukaantulotoimikuntaanedistiasiaa.

ApurahojahuomioitiinniinRytminpalstoillakuinJazzliitontiedotteissa.SekäEeroOjanenettäOttoDonnersaivatvuoden1970alussayksivuotisentaiteilija-apurahan,jasamanvuodenlopussaEeroKoivistoisellemyönnettiinjopakolmivuotinentaiteilija-apuraha.SamoihinaikoihinyksivuotisistapääsivätnauttimaanJuhaniAaltonen,TeppoHauta-aho,MattiKoskiala,SeppoPaakkunainenjaHeikkiSarmanto.Muutkinjärjestötjatahottulivatmukaan,esimerkiksiTeostojaPaulonSäätiöalkoivattukeajazzmuusikoitajaTampereenkaupunkiavustijazzkerhoBreakia.

Voidaanhyvälläsyylläsanoa,ettänämätuetjazzimusiikilleedustivatvastavarovaistaalkusoittoa.Tilannemuuttuioleellisesti1980-luvulla,jolloinvaltiontukisäveltaiteillekaksinkertaistuijasamallalaajenisisällöllisesti.Elettiintoisaaltataloudellistanousukautta,toisaaltamoniarvoistumisenvaihetta,jossavanhajakokorkeaantaiteeseenjamatalaanviihteeseenjoseinytlakannutniinkyseenalaistuikuitenkin.Senäkyimyöstaidemäärärahoissa.Esimerkiksisäveltaiteenapurahojensaajienjoukossaalkoiesiintyäyhäenemmänpopulaarimusiikinedustajia,kutentutkijaPekkaOeschonhavainnut.Taiteilija-apurahojenkappalemäärästäjaettiinvuosikymmenenaikana70%taidemusiikinedustajilleja30%populaarimusiikinedustajille.Viisivuotisetapurahatohjautuivat1980-luvunlopullaedelleenpääosintaidemusiikinedustajille,muttalyhyempikestoisissaapurahoissataidemusiikinjapopulaarimusiikinosuudetalkoivatollayhtäsuuria.

Populaarimusiikinkategoriatarkoittitässäsäveltaidetoimikunnanluokituksenmukaanpop-,rock-jajazzmusiikkia.Suurinosatämänkategorianapurahoistasuunnattiinjazzille.Voiolla,ettäjazzmuusikotosasivathakeaparemminapurahojakuinpop-jarockmuusikot,muttakylläheilläolimyösenemmänarvostusta.Kunopetusministeriöryhtyivuonna1982jakamaan15-vuotisiataideapurahoja,jazzpääsivarsinhyvinedustetuksi.Vuosikymmenenlopussanäitäapurahojaolimyönnettyyhdeksällesäveltäjälle,joukossaJuhaniAaltonen,EeroKoivistoinen,SeppoPaakkunainenjaHeikkiSarmanto.Tämäoliselkeäosoitussiitä,ettäjazzolikulttuuripoliittisessamielessähyväksyttyäkulttuuria,jopataidetta.

Ilmapiiriolisiisentistäotollisempi,kunTimoVähäsiltaaloittiSuomenJazzliitontoiminnanjohtajana.Jazzliitonvaltionavustusoliäkillisestinoussutjo1970-luvunlopulla,muttamahdollisuudetviedätuolloinjazzinasiaaeteenpäinvaluivathiekkaan.Hyväkehityskuitenkinjatkui:opetusministeriönavustusmääräperätiviisinkertaistuivuodesta1983vuoteen1986.Eikäsiinäollutkaikki.Edessäolisivieläsuurempimuutos.

Mitäoikeintapahtui?Jakukatekimitä?Seuraavakuvausonoivallinenesimerkkisiitä,mitenasioihinvaikutettiin1980-luvulla.

JazzialobbaamassaSuomenJazzliitollekoittiuusitilannevuonna1987,kunSuomessaolikäytyeduskuntavaalitjahallitusolivaihtunut.MaatajohtinytKokoomuksenjaSDP:nympärillerakentunutsinipunahallituspääministeriHarriHolkerinjohdolla.Merkitviittasivatsiihen,ettäjazzillesaattaisikoittaaparemmatajat.Oliaikalähestyä"päättäviäelimiä".

TimoVähäsiltamuistaaolleensanäihinaikoihinopetus-javaltionvarainministeröönsuuntautuneessaepävirallisessayhteydenpidossaelilobbauksessamukana.Vaikkanäinepäilemättäolikin–Vähäsiltamuunmuassalaatihakemuksetjakirjeetministeriöllejaosallistuiahkerastikulttuuripoliittiseenkeskusteluun–keskeinenhenkilötässätoiminnassaolikuitenkinrumpaliReino"Reiska"Laine.

RumpaliReiskaLainesaiYrjön1981japääsiRytminkanteen.SittemminkansanedustajanakinvaikuttanutLaineoliollutJazzliitonhallituksessamukanajo1970-luvunlopultalähtien.TimoVähäsiltamuistelee,mitenLaineenmielestäJazzliittoolikuin"postimerkkikeräilijöidenkerho".Väheksymättämitenkäänfilatelistientoimintaa(puhumattakaanalaanliittyvistärahavirroista)Laineenvertaustarkoittikäytännössäsitä,ettäJazzliittonäpertelipikkuasioidenparissajaettätilanneeiollut1980-luvulletultaessaoleellisestiparantunutsitten1960-luvunlopun.Laineoliturhautunut.Jotainpititehdä–jatehtiin.

JazzliitonhallituksessavaikuttanutPekkaNissilämuistaaselkeästisen,kukaolilobbauksentakana:"Reiska.ReinoLaine."Rumpalinomatmuistikuvatovatyhtäkirkkaat,muttanäkökulmaonhiemanerilainen:"SeonitseasiassaErkkiLiikasenansiotakokojuttujavähänVähäsillanjaminun."LaineenmukaansuurinansioJazzliitonnousustameneesiispoliittiselletaholle,tuoreellevaltionvarainministerille.

OltiinSarmannonHeikinkeikalla[--]Laajasalossa,jaLiikanensano,ettähänonkyllästynytvähän,kunainaontommostaklassistamusiikkiajokapaikassa,ettävoiksäjärkätäviiskytsoittajaa,hänjärkkääviiskytvaikuttajaa,tehdäänsellainenbrunssi.Seuraavanapäivänäsensihteerisoitti,ettäonkssullanytneviiskytsoittajaa,mäsanoinhetkinen,nytpitääottaaVähäsiltaapuun.SoitinTimpallejakerättiinnimet.[--]Mähuomasin,ettäseolisollutkaksviikkoaennenvaalejatäätilaisuus,ettäsiitäolistullutsellainenvaalitilaisuus.Mäsanoin,etteiajankohtasovi.Sittensovittiinkaksikolmeviikkoavaalienjälkeen.[--]SielläLiikasenkanssajuttelin,ettämitestääjazzipuoli,kunhänpitääjazzistajahänonainakannattanutsitäjaonjokapaikassaollutmukana.Sesanoi,ettäkatotaan,mitävoidaantehdä,jaseuraavanavuonnaolisatatonniasiellä.

ReinoLaineenmukaanErkkiLiikanensanoi,ettätämäyrittääsaadasummannousemaanvuosittainsatatuhattamarkkaajakymmenenvuodenpäästänousuaolisisiismiljoona.PiantämänjälkeenLiikanenkuitenkinlähtisuurlähettilääksiBrysseliinjaSuomenedustajaksiEuroopanunioniin,"muttaennensitähänhoitisinneseitsemänsataatuhattalisää."Toisinsanoen"Liikanenolise,jokasaiaikaansen,ettänytnääkiertueetpelaa."

SDP:nkansanedustajatErkkiLiikanenjaMattiAhdekahvillavuonna1984jakukatieskeskustelemassajazzillisistaasioista.Kuva:KaleviKeski-Korhonen/Paasikuva.MielenkiintoistakylläSuomenJazzliitonhallituksenpöytäkirjoista,kiertokirjeistäjamuistavirallisistapapereistaeijuurikaanlöydyselontekojatapahtuneesta.Kaksipientäviittaustaonhavaittavissa.

EnsinnäkinJazzliitonhallituksenpöytäkirjassa18.8.1987mainitaan,ettäliitontoiminnanjohtajaonvieraillutopetusministeriAnna-LiisaPiiparinjuttusillakeskustelemassa,mitenedistyy"liitonomanmomentinsaantivaltionbudjettiinvaltionsäveltaidetmk:nesityksenmukaisesti".Tuoreopetusministeriarveli,etteimomenttiasaadaseuraavallevuodelle,koskabudjettionpaljoltiollutedellisenhallituksenvalmistelema.TapaamistaolipohjustettuPiiparillelähetetylläkirjeellä,jossatodettiinmusiikkipoliittisentasa-arvontoimivanlähinnäjuhlapuheidentasolla.JatkossatukeaolisisyytäohjataniinjazzklubinperustamiseenHelsinkiinkuinkiertuetukijärjestelmänluomiseen.

Samassahallituksenpöytäkirjassamainitaan,ettäPorissaonkesälläkäytyepävirallisiakeskustelujavaltionvarainministeriErkkiLiikasenkanssa.Aiemmistakeskusteluistaeilöydykirjauksia.

Ehkätätälobbaustaeihaluttuaikakirjoihin.Vuonna2015TimoVähäsiltaeiasiaakysyttäessäryhtynytavaamaantapaustasenkummemmin–sitäkylläkinoliraotettujoJazzrytmeissävuonna2003,kunliitontoiminnanjohtajanvaihtuessaVähäsillastatehtiinjäähyväishaastattelu.Siinätodetaanlyhyestimuttavarsinyksiselitteisesti,mitenErkkiLiikanenvaikuttisiihen,ettäjazzillesaatiinvaltionbudjettiinomamomentti.

Siellämomenttitosiaanoli.Opetusministeriöohjasivarojasäveltaiteentukemiseenelioopperaan,opetukseen,orkestereille,tuotannoille,kulttuuritapahtumiin,taiteilijoille,tiedotukseen,tutkimukseen–jajazzmusiikkiin.Käytännössä"jazzmusiikintukeminen"tarkoittiSuomenJazzliitontoiminnantukemistaeikäoikeastaanminkäänmuun.ReinoLainekertoo,ettäistuessaanvaltionsäveltaidetoimikunnassa,jonkasuositustenperusteellamusiikinvaltiontuettavattiinjakaa,hän"pitisiitäkiinniehdottomasti,ettäJazzliittosaasenrahan."

PekkaNissiläpuolestaanmuistelee,ettäkunHelsinkiinoltiin1990-luvunlopullaperustamassaRavintolaJuttutupaanRytmihäiriöklubia,päätettiintältäsamaltamomentiltahakeavaltiontukea.Tässävaiheessamomenttiolinimeltään"jazzmusiikinedistämiseenjaSuomenJazzliitolle",muttaseeitilannettamuuttanutmiksikään.Tukeaeitippunutklubille.Jazzliitossaklubilobbaajienaikeestakuitenkinhermostuttiin.

Kunmomenttikerranolisaatu,tienäyttiaukeavan.1980-luvunlopusta1990-luvunlamavuosiinsaakkaJazzliitonvaltiontukinousijokavuositasaisenrunsaasti.Oleellistatässäeikuitenkaanolluttasainenkasvu.ItseasiassavaltiontuennousuhanolialkanutjoennenErkkiLiikasenroolia.Oleellistaolise,ettätukisaatiinvakaallepohjalle.KunJazzliitollaolivaltionbudjetissaomamomenttinsa,eisitäsieltähevinotettaisipois.

==pagebreak==

KiertueitajakoulutustaKunrahoitustajärjestyi,Jazzliittolaittoituulemaan.1980-luvunlopustauseimmilleliitontoimintaanosallistuneilleonjäänytmieleenkolmeasiaa:kiertuetoiminnannousu,koulutustapahtumatjaUltraMusicMeeting.

SuomenJazzliittoolijärjestänytkiertueitajo1970-luvulla,muttatoimintaeiollutsäännöllistä.MahdollisestiideajatkuvastakiertuetoiminnastatuliReiskaLaineelta,jokaTimoVähäsillanmukaanainahaikaili,että"voikunpääsisrundille".Säännöllinentoimintaalkoivuonna1983,kunliittotukiEdwardVesalantrionlyhyttäkiertuettaTurkuun,KotkaanjaTampereelle.Seuraavanavuonnaliitonkiertueillaolijokolmeyhtyettä:JamesNewtonQuartet,IppeKätkäBandjaAminaClaudineMyersTrio.

AlkuunJazzliittotukikiertueitamyöntämällätappiotakuitakonserttejajärjestäneillejäsenyhdistykselle.1990-luvullatoimintavakiintuisubventioperiaatteenmukaisesti.

Vuonna1988järjestäjilleryhdyttiinlisäksijakamaanharkinnanvaraistamatkatukeayksittäistenkonserttienjärjestämiseen.EnsimmäisinäsitäsaivatJoensuu,Kuopio,Kotka,Tornio,Oulu,VaasajaTaalintehtaanBalticJazz.Matkatuentarkoituksenaolivähentääjärjestäjäntodellisiakustannuksia.Tämäntoivottiinaktivoivanjäsenyhdistyksiäorganisoimaanenemmänkonsertteja.Samallahoukuteltiinyhtyeitäulottamaankiertueitalaajemmallealueelle.Ehdottuensaamiseksiolivattarkat.Esiintyjienesimerkiksituliolla"kotimaisia,ammattimaisiamuusikoita".

Jazzliitonperinteitäkompatenkiertueillevalittiinalkuvaiheessauseitaulkomaisiaesiintyjiä.Myöhemmintoimintakohdistuierityisprojektejalukuunottamattalähesyksinomaankotimaisiinesiintyjiin.Alkuvaiheessakiertueyhtyeitäolityypillisestikolmetaineljätoimintavuottakohden,muttabudjetinvakiinnuttuamääräkolminkertaistui.Esimerkiksivuonna1989JazzliitonkiertueillaolivatKlausSuonsaariQuartet,NoHopeBand,Muhallus,EskoRosnellQuartet,Danielsson–AaltonenQuartet,EeroKoivistoinenYhtye,TrioTöykeätjaJuhaniAaltonenQuartet.Pohjoismaisenyhteistyönhengessäosakokoonpanoistasisälsiruotsalaisiasoittajia.

Vuoden1989kiertuelistannimistäMuhallusoliedellisenävuonnavoittanutnuortenjazzyhtyeidenkilpailun,jokapidettiinKuopiossaValtakunnallistenjazzpäivienyhteydessä.Kilpailujärjestettiinvuosina1984–1994,jasekeräsialkuunrunsaastiosanottajia.

Jazzyhtyekilpailuntuomaristoonvuonna1986kuuluneetTimoVähäsilta,OlliAhvenlahti,ReinoLainejaJaakkoTahkolahtivalitsivatValtakunnallisillajazzpäivilläKokkolassavoittajaksihelsinkiläisenJuhlayhtyeen.Kuva:SuomenJazzliitto.

HallituksenpuheenjohtajaMattiLaipioantoipalautettaJazzliitonyhtyekilpailunosallistujilleRaisiossa1991.Kuva:RaisioJazzry.

HelsinkiläinenPekkaToivanenQuartetfeat.SaaraSoisalovoittiJazzliitonyhtyekilpailun1987.Kuva:SuomenJazzliitto.

KotkalainenParadoxpalkittiinvuoden1989parhaananuorenajazzyhtyeenä.Kuva:SuomenJazzliitto.Vähitellenintohiipui.Vuonna1990kilpailuaeijärjestettyollenkaan"heikontasonvuoksi".Ehkäniinjärjestäjiäkuinosanottajiaalkoihäiritämyösse,ettävoittajauseimmitentuliHelsingistä.LisäksiainakinTimoVähäsillanmukaannuortenhuippumuusikoidenbändejäeikisaenäätuntunutkiinnostavan.

Monetsoittajatsaivatkilpailustahyvääpotkuauralleen,sillätavaksituli,ettävoittajayhtyepääsiseuraavanavuonnaJazzliitonjärjestämällekiertueelle.Voittajienjoukostalöytyyjazzharrastajilletuttujanimiä,kutenPekkaToivanenQuartetfeat.SaaraSoisalo,XLjaJouniJärveläGroup.

Jazzliitonyhtyekilpailunvoittajat1984-1994

VuosiVoittaja

1984TainajaTimoLehto(Hämeenlinna)

1985Päivänsäde(Joensuu)

1986Juhlayhtye(Helsinki)

1987PekkaToivanenQuartetfeat.SaaraSoisalo(Helsinki)

1988Muhallus(Helsinki)

1989Paradox(Kotka)

1990kilpailuaeipidettyheikontasonvuoksi

1991Occousstrick(Helsinki)

1992XL(Helsinki)

1993JouniJärveläGroup(Helsinki)

1994Hibernation(Kokkola)Nuortenjazzyhtyeidenkilpailukytkeytyyosaltaanmusiikkikoulutukseen,jollaonJazzliitossapitkätperinteet.1970-luvullaJazzpäivienyhteydessäolitapanapitääpaikallisillebigbandeillesuunnattujaworkshopeja.Toimintanousiuusiinulottuvuuksiin1980-luvulla.HuomiotaherättimuunmuassaniinsanottuPohjois-Karjala-projekti,jonkayhteydessäParoniPaakkunainenpiti"soivialuentoja"jaJaakkoTahkolahtiesitelmöijazzinnykytilasta.LisäksiprojektiinkuuluiJariPerkiömäenkvartetinkonsertteja.ToiminnallaolisuurivaikutusPohjois-Karjalanjazzelämään,jasemyösvirvoittihenkiinedellisenävuosikymmenenäperustetunJoensuuJazz76ry:n,jostasittemminkasvoiyksiJazzliitonaktiivisimmistajäsenyhdistyksistä.

ToinenhuomiotaherättänytkoulutushankepersonoituiEdwardVesalaan.Vesalajärjestivuodesta1983yhteistyössäJazzliitonkanssaimprovisoidunmusiikinkoulutustanuorillesoittajille.Vuonna1985hänenkonseptinsasainimenSound&Fury,jostasittemminkasvoiomayhtyeensä.Yhteistyönvuoksijotkutkoiranleuatnimittivätsitäalkuvaiheessa"Jazzliitonyhtyeeksi".

VesalanjaJazzliitonvälitolivattuohonaikaanhyvintiiviit,silläJazzliittojulkaisiyhteistyössäVesalanperustamanLeoRecordsinkanssamuutamiajazzlevyjä.Sound&Fury-koulutusolilaajaa,silläkesäisenviikkokurssinlisäksiHelsingissäjärjestettiinympärivuotistaopetusta.

TimoVähäsiltavierailiNätsiRosvallintilallaKöyliönTuiskulassa,jossaSound&Furypitikoulutusleiriä1985.Kuva:ElinaRavantti.

EdwardVesalajaRaoulBjörkenheimolennaisenäärelläSound&Fury-leirillä.KuvaElinaRavantti.Hankettaolihankalahallinnoida,jaehkäpäintensiivisessäsymbioottisuudessakinoliomatkasvavatongelmansa."Eetuolivaikea",Vähäsiltasanoo.Syksyllä1986molemmatosapuolettotesivat,ettäonaikalähteäomilleteille.

Tietäolikuitenkinnytraivattukoulutukselle.EdellisellävuosikymmenelläalkanutNordjazzinkouluttajavaihtojatkui1980-luvullapääosinbigband-opetuksenmerkeissä.LisäksiJazzliittotoimiaktiivisestiosatuottajanaOulunkylänPop/JazzKonservatorionjaSibelius-akatemianyhteishankkeissa.VälilläoltiinmukanaesimerkiksiMikkelissätaiViitasaarellaerilaistenleirienjakoulutustapahtumienjärjestäjänä.(KatsotäältälistaJazzliitontuotannoista)

UltraMusicMeetingtuomainettaKoulutusbuuminollessakuumimmillaanJazzliitonpiirissäalkoikypsyäajatusnäkyvästätoiminnastaPoriJazzinyhteydessä.PäätettiinperustaakoulutustajafestivaaliayhdistäväUltraMusicMeeting.MerkittävänäpuuhamiehenäolialkuvaiheessahallituksenpuheenjohtajaMattiLaipioavustajanaanhallituksenjäsenAkiKeskinen.MyöhemmintoiminnanjohtajaTimoVähäsiltanousikeskeisempäänrooliin.Tarkoituksenaolituodaesilleuuttamusiikkia,"jokaeroaauseinrutinoidustafestivaalimusiikista",LaipioluonnehtiUudelleSuomelleheinäkuussa1988.

Ensimmäisentapahtumanbudjettiolineljännesmiljoonamarkkaa,jakyseessäolisiisliitonhistorianmittavinhanke.Olikosesuuruudenhulluutta?VuosikymmenentakaiseentilanteeseenverrattunaJazzliitontoimintaolitaloudellisestitukevammallapohjalle,muttahankeolisiltimelkoinenvoimainponnistusyhdistykseltä,jossaoliyksipäätoiminentyöntekijä.

EsiintyjiäensimmäisessäUMM:ssaolitusinanverran,jasuurinosaheistätuliulkomailta.Joukossaolinimekkäitäfree-musiikinmestareita:JamesNewton,AndrewCyrille,WayneHorvits...UseimmatheistäsaapuivatPoriinirtautuneinavakioyhtyeistäänluodakseenuusiasoundejajuuriUMM:ssa.Tapahtumanworkshop-luonnettavahvistimuusikkokurssi,jonkatuloksiakuultiiniltakonserteissa.

Tapahtumasaikinrunsaastihuomiota,jaseuraavienvuosienaikanaseloimainettajazzinradikaalienvirtaustenesittelijänä.Monenlaisiahaasteitatulivastaan,monestiniissäyhdistyivätniintaloudellisetrealiteetitjayhteistyöPorinkanssakuinsuurenmaailmanvaatimukset.Tehtäviinkasvettiinhaasteidenmyötä.

ElliotSharpesiintyiUltraMusicMeetingissävuonna1988.Kuva:JarmoHuida/Satakunnankansa.HyväesimerkkiontapausCecilTaylor,kuuluisapianisti,jokaoliUMM:npääesiintyjävuonna1990.PekkaNissilälläonselkeätmuistikuvatTaylorinvaatimuksista.KoskaPorinhotelliteivätpianistillekelvanneet,pitivaratahuonejuurivalmistuneestaStrandIntercontinentalistaHelsinginHakaniemestä.MuttamikätahansahuoneeiTaylorillekelvannut.

Pressasviittiylös.SinnepitihoitaatäysmittainenBösendorfer-flyygeli,jokaeitietenkäänmahtunutmihinkääntavarahisseihin.PekkaniskakadullejanosturinkauttaparvekeikkunaaukijaBösendorfersisään.Tähänpäiväänmennessäentiedä,soittikohänääntäkäänsillä,muttasielläseoli.Laipioilmoittihuonepalveluun,ettäDomPerignonjamustakaviaarionsittenloppunut.Kaikkimuusaamennä.

Palvelukannattiainakinsiinämielessä,ettäNissilänmukaanCecilTaylorinkeikkaolierinomainen.HuippupianistipalasiSuomeenmuutamanvuodenpäästäesiintymäänRaahenRantajatseille.TapahtumanjärjestäjiinkuuluneenPerttiKinnusenmukaankokoajanpitiollavarpaillaan.Eksentrinenartistikäväisivalkoisessapuvussaantutustumassamaakunnankuuluisiinnaistentansseihin,jaBösendorferiakinraahattiinpitkinSuomea,HelsingistäRaaheenjatakaisin.

MonilleonUltraMusicMeetingistäjäänytmuistiinmyösCharlieHadeninLiberationMusicOrchestrankonsertti1991,jolloinviimeinenUMMjärjestettiin."SaatiinCharlieHaden,seoliyksihuippujuttuja",TimoVähäsiltamuistelee.Seoli"yksiPorinhienoimpiakonsertteja",kertoopuolestaanlukuisiakonserttejanähnytjazztoimittajaJarmoWalleniusjalisääUltraMusicMeetingistä,että"mediatykkäsisiitäenemmänkuinPoriJazzista".

Walleniuksenmukaanuseinpohdittiin,mikseivätHaden,Vesala,LouisSclavesjamonetmuutUMM:nnimetpäässeetpäälavalle.Ehkäsyytolivatfestivaalipoliittisia,ehkämyösmusiikillisia.JokatapauksessaUMMon"kunniakasjaksofestivaalinhistoriassa",sanoomyösPoriJazzinedustajaMikkoPeltola.

==pagebreak==

MitäonJazzliitonjazz?KuntarkastellaanSuomenJazzliitonjärjestämiäkoulutustapahtumia1980-luvulla,huomataan,ettämusiikillisessamielessäpääpainooliimprovisoidullajazzilla,jopakokeellisellafreejazzilla.Kiertueillatokikuultiinmuutakinjazzia,jatiedotteissaanJazzliittoilmaisiolevansakaikenlaisenjazzintakana.Muttaolikotosiaannäin?MitenjazzoikeinymmärrettiinJazzliitossa?

Jazzliitonperustamisenyhteydessä1960-luvunpuolivälissäpuhuttiinpaljonsiitä,mitenjazzonihanyhtämerkittäväämusiikkiakuintaidemusiikki.Jazzinkorkeaarvohaluttiinperustellasillä,ettäsiitälöytyytiettyjätaidemusiikkiinliitettyjäpiirteitä,kutenluovuutta,kekseliäisyyttä,jalostunuttaitseilmaisuajavirtuositeettia.1970-luvullajazzinarvoaperusteltiinmyössillä,ettäjazzistalöytyykytköksiäsuomalaisuuteenjapohjoismaiseenidentitettiin.Kyseeitämännäkemyksenmukaanenääollutamerikkalaisestamusiikistavaanmusiikista,jollevoitietyissäyhteyksissä–esimerkiksisiisPohjoismaissa–kasvaatiettyäomaleimaisuutta.Jazzliittooliikäänkuinkansallisellajahiemanpohjoismaisellakinasialla.

Entämitämieltäoltiinaiemminmainitustakolmannesta"hyvänmusiikin"perusteesta,suosiosta?MitäJazzliitossaajateltiinjazzista,jokamyyhyvin?Olikosellaistajazziaedesolemassa?

Jazzliitontoimintaa1980-luvullaseurannutjaliitonhallituksessa1990-luvullamukanaollutPoriJazzintiedottajaMikkoPeltolamuistelee,ettäniinsanotustahyvästäjazzistaeiliitonpiirissäkovastikeskusteltu.Samaasanoo1980-luvullahallituksessavaikuttanutmusiikkialanasiantuntijaPekkaNissilä:"Jazzeiollutsuurikysymys."Asioitaeiehkäsanottuääneen,muttavoisikosiltiollaniin,ettäliitontoimintaamäärittijonkinlainenmusiikillinenpiiloagenda?

MattiLaipioolimukanaliitontoiminnassa1970–1990-luvuilla,jahänenmielestään"modernijazzolipainottunut".PeltolanmukaanJazzliitossakoettiin"tärkeänäpitäämoderninjazzinlippuaylhäällä",vaikkeiasiaasiissuoraanlausuttuääneen.Peltolanmukaantällainenajatusjazzistajuontaajuurensaehkäjo1970-luvulle.

MikkoMattlarinväitöskirjaHelsinginSanomienpopulaarimusiikkikritiikistäeipeittelesitä,että1970-luvunjazzkeskustelussahyvälläjazzillatarkoitettiinuseimmitenei-kaupallista,taiteellisestikorkeatasoista(taivaihtoehtoisestihistoriallisestimerkittävää)musiikkiajahuonollajazzillapuolestaankaupallista,yleisöäkosiskelevaamusiikkia.Rytmi-lehdentarkempianalyysinäiltävuosiltasaattaisikertoatästäideologiastajasensuhteestaJazzliittoonenemmän,muttakylläliitonjazznäkemystuleeesilletoimintakertomuksistakin.Esimerkiksivuoden1975konserttitoiminnastatodetaan,ettäpääperiaateon"edelleennk.epäkaupallisen,hyvänjazzintukeminen".EhkätällaisellalausumallahaluttiinvakuuttaakulttuuripolitiikanpäättäjiäJazzliitontehtävänmerkittävyydestä.Toisaaltalauseoliitsestäänselvyys.Suomessaeituohonaikaanjuurikaantuotettujazzia,jokaolisinauttinutsuurtakaupallistamenestystä.

Itseasiassa1960-luvuntilannenäyttijazz-ideologisestihiemanvapaammaltakuin1980-luvulla.KunSuomenJazzliittokokosijazzinystävätHelsinkiinensimmäistäkertaajärjestetyilleJazzpäiville,avauspäivänkonsertissakuultiinuuttajavanhaajazzialaidastalaitaanjaseuraavanapäivänäkaupungillamarssittiinDDTJazzbandinesittämändixielandintahdissa.KunDDT:n30-vuotispäivälähestyi1980-luvunlopussa,yhtyeenjohtohahmoChristianSchwindttiedusteliJazzliitonpuheenjohtajaMattiLaipiolta,olisikoperinnejazzintaitajillamahdollisuuttaYrjö-palkintoon.Tiedusteluunolihelppovastatakieltävästi,silläpalkintoaolitavattujakaayksittäisillemuusikoilleeikäyhtyeille.Laipiomuisteleekuitenkinehdottaneensaliitonhallitukselle,ettäsevoisiryhtyäjakamaanAndania-nimistätunnustuspalkintoaansioituneillejazztoimijoille.DDTJazzbandsaivuonna1988JazzliitonhistorianensimmäisenAndanian,muttamuutentrad-sounditeivät1980-luvullayltäneetkärkikahinoihinliitontuki-japalkintopäätöksissä.

TimoVähäsillanmuistinmukaanJazzliitossa"tuettiinkaikkialajeja",muttatosiasiassa1980-luvullasuosittiinmodernejarytmejäjasointeja.TämänVähäsiltaitsekinsanoiSuomenSosialidemokraatinlaajassahaastattelussaheinäkuussa1985:Jazzliittohaluaamieluitentukeauuttajakokeilevaajazzia,"koskaseonainakaikkeinhuonoimmassaasemassa."Laaja-alaisuusalkoivahvistuavasta1990-luvulletultaessajaetenkin2000-luvulla.

Hesarinjazzsota1980SuomenJazzliittoeisuoranaisestiottanutkantaasiihen,mikäonhyväätaihuonoajazzia.Seeikuitenkaanvoinutvälttyäjoutumastamukaanjulkiseenkeskusteluun.Kaikkeinkuvaavinepisoditästäonkeväälläjakesällä1980HelsinginSanomienyleisönosastollakäytydebattijazzmusiikintilasta.

Keskustelunaloitti16.4.JazzliittoalähelläolevatoimittajaJormaMoilanen,jokahyökkäsiPoriJazziavastaansyyttäenfestivaalia"kassalaskelmoinnista"taiteellisestikorkeatasoisenanninkustannuksella.MyösuudetsuomalaisetartistitoliMoilasenmukaansyrjäytettyfestivaalinesiintyjähankinnoissa.VastineessaanviikkoamyöhemminPoriJazz66ry:ntoiminnanjohtajaJyrkiKangasihmetteliMoilasenvastakkainasettelujajakirjoitti,ettäjuhlien"päätehtäväonrakentaajazzinmoniavirtauksiapeilaavaohjelmakokonaisuus"jaettäkyseessäonmyöskotimaisenjazzinsuurkatselmus.

JormaMoilanenjatkoikeskustelua1.5.pitkässäkirjoituksessasyyttämällänytPoriJazziataiteellisestasillisalaatistajaeettisestiarvelluttavastavallankäytöstä,esimerkiksipienienpalkkioidenmaksamisestajakokeelliseenjazziinkeskittyneenImprovisoidunMusiikinYhdistysIMUry:nostamisestahiljaiseksi.JyrkiKangaseijäänytpekkaapahemmaksivaanvastasinelipalstaisessapalautteessaan,ettäfestivaalinjärjestämineneiolepelkkäätoivenimilistanlaatimistavaanhuomioonpitääottaamyöstaloudellisiaseikkoja.Kangasmainitsi,ettätulevallefestivaalilleonnytpalkattuIMU:nkauttauuttasuomalaistakokeellistajazziaasianmukaisinneuvotteluinjaettäesiintyjillemaksetaantäysinkelvollisetkorvauksetniinkuinonmaksettuennenkin.

KeskusteluunosallistuivieläIMU:npuheenjohtajaJukkaHauru,joka16.5.julkaistussakirjoituksessaanoikaisiedustamastaanyhdistyksestäesitettyjäasiavirheitä.LopuksiHaurupohti,mitenerilaisetjazz-instituutiotkutenPori,YLE,UMO,apurahalautakunnatjaJazzliittovähättelevätuuttaluovaamoderniajazzia."Jazzliitossaovattosinuudettuuletalkaneetpuhaltaa",Haurutotesi.

Keskustelussanousiesilleniitäsamojaestetiikkaan,identiteettiinjatalouteenliittyviäteemoja,joitajazzinympärilläolipyörinyt1960-luvultalähtien.TaustallavaikuttietenkinMoilasenkirjoituksissaajatussiitä,että"hyväjazz"onennenkaikkeataiteellisestikorkeatasoistamusiikkia.Hyväksyttävänjazzinkategoriaankelpasimyösuusikotimainenjazz.HyvästäjazzistaMoilanenantoiuseitaesimerkkejä,huonostahänsensijaantyytyitoteamaannimiämainitsematta,ettäkyseonulkomaisista,kevyemmänjakaupallisestisuuntautuneenalueentaiteilijoista.

Keskustelukertoiomaltaosaltaanmyössiitä,mitenPoriJazzolinoussutkeskeiseksitekijäksisuomalaisellajazzkentälläjamitensuuriatuntojaseonnistuiherättämään.Tulevinavuosinafestivaalinjärjestäjätsaisivatkuullayhäuudestaanjauudestaan,mitenjazzonuhrattuyritysyhteistyönjakaupallisuudenalttarille.Kaupallinenmenestystarinajakorkeatasoinentaidetuntui1980-luvunalussajavielämyöhemminkinolevanyhdistelmä,jolleeivalistuneeltajazzyleisöltäaplodejasadellut.

Keskustelueipäättynyttähän.Seavautuiuusiinsuuntiin,kunJazzliitonperustajiinjakulttuuripolitiikanvaikuttajiinlukeutunutYleisradionosastopäällikköPekkaGronowsyyttijazzväkeä"nynnyiksi".JosPoriJazzinohjelmistoeimiellyttä,niinperustettakoontoisetfestivaalit,Gronowehdotti.Jamissäovatjazzinystävätsilloin,kunpitäisiesittäähienojasuunnitelmiakulttuurilautakunnilletaihakeaapurahoja?Jazzliittokinonsaamaton.

JukkaHauru(23.5.)javaltionsäveltaidetoimikunnanjäsenTomByysing(3.6.)vastasivatPekkaGronowille,ettäjazzmuusikottarvitsevatpuolestapuhujia.ElimissäonJazzliitto?JaettämikäseJazzliittooikeinon?TomByysinginmukaan"jazzmuusikonroolionselkeä,muttajazzliitonroolionselkeytymätön,onkosesanasymbolivaiammattiliitto,sitäeimonitiedä."

TässävaiheessaJazzliitonhallituskinoliherännytpohtimaan,pitäisikösenilmaistaomakantansadebattiin.Setehtiin.JaakkoTahkolahtikirjoitti6.6.hallituksenedustamanaJazzliitontehtävästäjaesittisittensaamattomuudensyyksitietämättömyyttä,varojenpuutettajataantumuksellistakulttuuripolitiikkaa.Sävyolipuolusteleva,jopaalistuva.Seeiantanutliitostakovindynaamistakuvaa.

KunJormaMoilanenaloittiJazzliitonuutenatoiminnanjohtajanasamanvuodensyyskuussa,vahinkoolijoliitonjaPoriJazzinsuhteidenosaltatapahtunut.Liitontoiminnanjohtoonolivalittuhenkilö,jokaolihyökännytPoriJazziavastaan.

MikkoPeltolanmukaantilannekoettiinPorissaepäreilunajasejättisyvätjäljet.JormaMoilasensiirryttyäJazzliitontoiminnanjohtajanpaikaltapianmuihintehtäviinPoriJazzosallistuivieläjonkinaikaaaktiivisestiliitontoimintaanjaonnistuiJyrkiKankaanajamanavuoden1985syyskokouksessaHämeenlinnassanostamaanpuheenjohtajaksiYorkvonWillebrandinJaakkoTahkolahdentilalle.SinnikäsTahkolahtipalasipuheenjohtajaksiseuraavanavuonna,jaPoriJazzmenettijoksikinaikaakiinnostuksensaJazzliittoon,vaikkasilläsäilyikinedustusliitonhallituksessa.

MuutamaavuottamyöhemminviilentyneitävälejäpaikattiinUltraMusicMeetingillä,jasiinäonnistuttiinkinhyvin.MikkoPeltolanmukaanseoli"parastayhteistyötä",mitäPorinjaJazzliitonvälilläkoskaantapahtui.MyöhempinävuosinaPoriJazzistakasvoiniiniso,etteiseenääollutriippuvainenSuomenJazzliitosta–josolikoskaanoikeastiollutkaan.

"SatoiJazzinlaariin"

SuomenJazzliiton1980-lukulähtiliikkeellevaikeastijapäättyikomeasti.Kähminnänjaapatiansuostanoustiinvalokeilaan,jossahuipentumanaolivatomanmomentinsaaminenvaltionbudjettiinjaUltraMusicMeetinginnäkyvyys.Ennenkaikkea1980-lukuavoidaanpitäävuosikymmenenä,jolloinSuomenJazzliitonidentiteettivahvistui.

Uudettoimintamuodotkutenkiertueet,yhtyekilpailutjalaajatkoulutustapahtumat–unohtamattaomaaJazzIt!-lehteäjavetäjiennäkyvääroolia–tekivätJazzliitontunnetuksiennenkaikkeajazzmusiikintuntijoille.Jazzpäivätherättivätkiinnostustavarsinkinmaakuntalehdissäjanostivatsiltäosintunnettuuttalaajemmalleyleisölle.

Vuosikymmenenalunlukuisathenkilövaihdoksetveivätliitonpohjalle.Tilannerauhoittuihetkeksi,kunTimoVähäsiltaaloittiliitonjohdossatoukokuussa1983.Lopultahänenpestinsäkestiylikaksivuosikymmentävuotta.Eioleliioiteltuasanoa,TimoVähäsiltaonmerkittävinyksittäinenhenkilöSuomenJazzliitonhistoriassa.

Toiminnanrakentaminenolikuitenkinvaikeaa,eikäyhteentörmäyksiltävältytty.Jotkinasiatjäiväthiertämäänpidemmäksiaikaa.EhkäRytminjaJazzliitonvälilleolisivoituasolmiatehokkaampiyhteistyömuotosilloin,kunJazzliitollaalkoimennähyvinjaRytmiolivaikeuksissa.Jazzliitonaputosinolisisaattanutjäädätekohengitykseksi,sillänäyttisiltä,etteiSuomessaenääollutmahdollistajulkaistasäännöllisestiilmestyvää,sisällöllisestilaadukastajaesteettisestikomeaajazzlehteä.MuutamaavuottamyöhemminRytmikaartuiyleisempäänpopulaarimusiikinsuuntaanjalöysiitselleenlaajempaalukijakuntaa.

SelvästiSuomenJazzliittoherättitunteitajamyösvaltataisteluita.Vaikkaliitonrooliolivielä1980-luvunalussaepäselväjapienikin,vaistottiin,ettäjazzinetujärjestölläonpaikkansaSuomessa.VuosikymmenenalussakäydytdebatitPoriJazzinohjelmapolitiikastajajazzväensaamattomuudestaehkäsaivatsittenkinjotainaikaan.VaikkakeskustelujättipahanmaunainakinPorinsuuntaan,olisillämyöspuhdistavavaikutus.

Näkökantojaanjoutuiitsekukinpuntaroimaan.MikkoPeltolananalyysinahistelustajakissanhännänvedostaonosuva.Sisäpiirinsapelinkalistelukääntyikinvoitoksi.Isotasiatmenivätoikeaansuuntaan:

Keskiössäolijazzmusiikki.Kyllähänsesatoisittenlopuksijazzinlaariin.Semmoisetihmiset,jotkaeivätjazziaseuranneet[--],huomasivat,ettäaha,täähänonihanniinkuintaidemuoto.Ettävaikkasenäyttisisäiseltamiekkailulta,niinkyllämäluulisin,ettäsekinsatoijazzinlaariin.

Jatkuu...

1990-luku

A PHP Error was encountered

Säätäjä – Suomen Jazzliitto 50 vuotta

Jatkuu...