A PHP Error was encountered

Severity: Notice

Message: Undefined offset: -1

Filename: controllers/page.php

Line Number: 240

Historiikki - 1960-luku - Jazz Finland Siirry pääsisältöön

Säätäjä – Suomen Jazzliitto 50 vuotta

Jazz on aina ollut luonteeltaan vapaa sielu. Se on innoittanut ihmisiä tanssimaan, rakastamaan jakirjoittamaan runoja. Muun muassa. Toisaalta sillä on ollut myös sääntönsä tai pikemminkin edellytyksensä ja kehyksensä.

 
Kerhotoimintavirisiuudestaan1960-luvulla.EsimerkiksiTurkuunperustettiinvuonna1961HarlemJazzClub.HelsingissäsyntyiseuraavanvuonnaopiskelijavetoinenAkateeminenJazzkerho,jonkatoimintajatkuikaksitoistavuotta,kunnessemuuttuiHelsinkiJazzry:ksi.ToinentärkeäyhdistysHelsingissäoliElannonJazzkerho.Teekkareillakinoliomakerhonsa.

Mitäänsuurempaajazzpoliittistamanifestointiaeiharrastettumuutenkuin"Rytmi-lehdenpalstoillajajoiltainosinColumbiankahvilassa"FazerinmusiikkikaupanalakerrassaHelsingissä,muisteleeIlmariVesterisenhaastattelemaOttoDonner.Vuoden1965paikkeillaalkoikuitenkinollailmeistä,ettätarvittaisiinorganisaatio,jokaeiainoastaankokoaisihajanaisiavoimiavaanmyösveisijazzinaatettaeteenpäin.JazzSuomessajaehkäpämyöskansainvälisestioliselvästialamaissa.

Vielä1950-luvullajazzolinauttinutkohtalaisenlaajaasuosiotajasaanutmyösnäkyvyyttä.OlipaseBritaKoivusen,LailaKinnusenjamuidennaislaulajientahdittamanjazziskelmänmuodossasalakuljetettuhittilistojenkärkisijoille.Jazzinilmaisutavatalkoivatollalaajalleyleisölletuttuja.1960-luvulletultaessasenasemamoderninsoinninairueenauhkasikuitenkinhiipua,kunpopulaarimusiikinuudettuuletbeat,popjarocknousivatesiin.Jazzeioikeinenääkelvannutnuorisonpää-äänenkannattajaksi

Aikaolikypsäorganisaatiolle,jokayhdistäisihajanaisetvoimat,levittäisirakastamansamusiikinsanomaajasamallakentiesvakuuttaisikulttuuripoliittisetpäättäjätimprovisaatioonnojaavanrytmimusiikiinhienoudesta.AikaolikypsäSuomenJazzliitolle.


==pagebreak==

JazzliittosyntyySyyskuunpuolivälissä1966jazzinystävätsaattoivathyräillätyytyväisyydestäavatessaanaamunsanomalehden.OliperustettuSuomenJazzliitto,jaliittooliantanutjulkilausuman,jotasiteerattiinahkeraan.Yleisradionradio-ohjelmassasejopaluettiinalustaloppuun.

KetkäoikeinolivatSuomenJazzliitonperustamisentakana?Liitonperustamisensopimuskirjaallekirjoitettiintiistaina13.9.1966ElannonJazzkerhoneliE-ClubintiloissaSiltasaarenkadullaHelsinginHakaniemessä.KokouksenpöytäkirjaajanimilistaaeilöydyMusiikkiarkistoJAPAssasijaitsevastaSuomenJazzliitonarkistokokoelmasta.UusiSuomikuitenkinkertoi,ettäpaikallaolikolmisenkymmentäjazzkerhojenedustajaataimuutenjazzistakiinnostunuttahenkilöä.Yleisradionradiolähetyksessäväkimääräksitäsmennettiin27asianharrastajaa.

Enemmänkinolisiolluttulijoita.PianistiVeikkoHakkarainenkertoimyöhemminIlmariVesteriselle,ettähänetkin"kutsuttiinsinnejapitimennä,muttamulletulikeikka,jarahavoitti."

Suurinosaläsnäolijoistaedustinuorempaajazzinharrastamisensukupolvea,muttaolipapaikallamyösmuunmuassapitkänlinjantoimittajaErkkiPälli,jollehiemanmyöhemminlankesipaikkauudenyhdistyksenjohtokunnassajamyöstiedottajantehtäviä.JuurihänesitteliJazzliitontoimintaaYleisradionlähetyksissä.OmaelämäkerrassaanPällimuisteleeymmärtäneensä,ettähänedusti"monienradikaalimpienjazzinystäviensilmissäalankehityksellehaitalliseksikatsottuavanhoillistaelleisuorastaantaantumuksellistavaikuttajajoukkoa."VähitellenPällivetäytyikinJazzliitontoiminnasta.

RytmikertoiJazzliitonperustamisestasyyskuunnumerossaan.Lehdenmukaanperustamiskokouksessakeskusteluolikäynytkiivaana,muttasäännötsaatiinkuitenkinlaadittuajaväliaikainenjohtokuntavalittua.JohtokunnanjäsenetkriitikkoArtto"Atte"Blom,toimittajaPekkaGronow,muusikkoJuhaniVilkki,muusikkoPekkaPöyry,muusikkoChristianSchwindtjamuusikkoIlkkaKarumoallekirjoittivatperustusasiakirjan,jokaparinviikonpäästätoimitettiinliitteineenoikeusministeriöön.

Rytmiuutisoinumerossa9/1966Jazzliitonperustamisestakuvankera.Yleisradionradio-ohjelma"uudenkeskusjärjestönperustamisesta"sisältääautenttistaäänitallennustaitsekokouksesta.

Ohjelmanaluksikuullaan,mitenväliaikaiseenhallitukseenvalitaanäänestyksenperusteellaviisienitenääntäsaanutta.HeolivatGronow,Pöyry,Vilkki,SchwindtjaKarumo.IlmeisemmintätäennenpuheenjohtajaksiolijovalittuAtteBlom.Sittenhallituksentehtäväksiannetaansääntöjenlaatiminen,muttakäytännössäneolijolaadittu,silläperustamisasiakirjassalukee,ettäallekirjoittaneetovat"tänäänperustaneetSuomenJazzliitto-nimisenyhdistyksen,liittyneetsenjäseniksijahyväksyneetsilleseuraavatsäännöt".

Alkuperäisiäjäsenyhdistyksiäperustamisasiakirjoissaeimainita,muttakunPekkaGronowiahaastateltiinradioonhetikokouksenjälkeen,hänmainitsiyhdistysjäseniksine,joillaoliedustustaHelsingissä:PoriJazz66,AkateeminenJazzkerhojaE-Club(eliElannonJazzkerho).JomuutamankuukaudensisällämukaantulivatmyösTeekkarienJazzkerhojaHämeenlinnanSoitannollinenKerho.

Porinjazzfestivaalienkantavatvoimatryhmäkuvassa.Vasemmaltaoikealle,eturivi:IlkkaKarumo,KariSarpila,TapaniKontula.Keskirivi:RistoEnnekari,ErkkiVaarne,IsmoLilja.Takarivi:RistoHannulajaPoriJazzry:ntoiminnanjohtajaJyrkiKangas.Kuva:PoriJazzarkisto.Hämeenlinnansoitannollisenkerhonaktiivitflyygelinäärellä.VirallisestiSuomenJazzliittohyväksyttiinyhdistysrekisteriin25.11.1966.Ensimmäinenvarsinainenjohtokuntaelihallituskoottiinvarsinnopeasti,jasiihenkuuluivatpuheenjohtajaLauriKarvonen,varapuheenjohtajaAtteBlom,sihteeriHeikkiSarmanto,rahastonhoitajaRurikWahlstein,ChristianSchwindt,ErkkiPälli,RistoEnnekari,IlkkaKarumo,JarmoSermilä,PekkaGronow,PekkaPöyry,HerbertKatzjaEeroKoivistoinen.

Työtäolitehtyliitonperustamiseksijoennensyyskuunkokousta.Parhaitensenhuomaasiitä,mitenpaljonvaivaaolinähtyneljätoistapykälääjaneljättäsivuasisältäviensääntöjenlaatimiseksi.Säännöissämääriteltiinliitontarkoitukseksi"jazzmusiikillisenkulttuurinedistäminenjajazzinetujenvalvominenSuomessasekätoimiminensuomalaistenjazzinharrastajienjajazzmuusikkojenyhteiselimenä."Tätäpäämääräätäsmennettiinyksityiskohtaisesti,minkälisäksipainotettiin,että"tarkoituseisaamuodostuavoitontahimuuntaloudellisenansionhankkimiseksiliitonjäsenilletaikkasiihenosallisille."Yleishyödyllisestäyhdistyksestätaitarkemminottaenaatteellisestajärjestöstäsiisolikyse.

Alkuperäistensääntöjenmukaanjärjestöönsaivatliittyä"Suomessarekisteröidytjazzyhdistyksetjamuutjazzinalallatoimivatoikeuskelpoisetyhteisöt"–tämäpykälätulisiolemaanSuomenJazzliitontoiminnanperustana.Vuosienvarrellasääntöjäonuudistettuuseaanotteeseen,mutta"oikeuskelpoisetyhteisöt"onpysynytainamukana.YhteensäJazzliitonjäseniäonrukattukuudesti:1966,1978,1980-luvunalussa(tarkkavuosieitiedossa),1987,2008ja2013.

Useimmitensääntöuudistuksetovatkoskeneetjäsenyyteenliittyviäkäytäntöjä.Mielenkiintoiseksialkuperäisenjäsenyyspykäläntekeelause,jonkamukaanliittoonvoivatliittyä"henkilöjäseniksikaikkijazzistakiinnostuneetyksityisethenkilöt."Sejäipaljoltikuolleeksikirjaimeksi.

Liitonvarhaisiajäsenluettelojaeiarkistoissaenääole,muttatoimintakertomuksienjaopetusministeriöllelähetettyjenhakemustenperusteellaSuomenJazzliittooneikuulunutnäitäjazzistakiinnostuneitayksityisiähenkilöitä.Poikkeuksenavoidaanpitää1970-luvunloppua,jolloinliittokytkijulkaisemansaRytmi-lehdentilauksetjäsenyyteenjasainäinjäsenmääränsähuimaannousuun!

PerustamisasiakirjassaallekirjoittajattosinilmoittavatliittyneensäJazzliitonjäseniksi(tekstionlisättykynälläkonekirjoituksenoheen),muttamistäänmuualtaeikäyilmi,ettänäintodellatapahtui.Lieköjäsenkorttejakaanollut?Alkuperäisissäsäännöissämyösmainittiin,ettäliittoonvoidaanhyväksyäkannatusjäseniä,joillaon"kokouksissapuhe-vaaneiäänioikeutta".Myöskäännäitäjäseniäeilöydytoimintakertomuksista.

Kuolluttakirjaintaonturhakantaamukana.1980-luvunsääntöuudistuksessayksityis-jakannatusjäseniäkoskevapykäläpoistettiin.Vuoden2013sääntöuudistuksenjälkeensekäyksityistenhenkilöidenettäyhdistystenkannatusjäsenyysmahdollisuusonjälleenollutmahdollista.

Vuonna1966laaditutsäännötsisälsivätpaljoltinormaalejayhdistyslainedellyttämiämäärityksiä,jotkatulisivatpysymäänSuomenJazzliitonytimessä:Liitonasioitahoitaahallitus,jokavalitseetarvittavatvirkailijatjapalkkaatoiminnanjohtajan.Keskeisetpäätöksettehdäänliitonjäsenistönkokouksissakeväisinjasyksyisin.Hallituksenkokoonpanostatodettiin,ettäsiihenkuuluipuheenjohtajanlisäksi5–12jäsentä.Määrätulisivuosienvarrellavaihtelemaanjaherättämäänkeskustelua.Pykäläsiitä,ettähallitusvalittiinkahdeksivuodeksikerrallaan,poistuisäännöistä1970-luvullapalatakseenvuonna2013.

Pykälienseastalöytyymyösjoitakinerikoissäädöksiä.Pykälässäkolmetodetaanliitonjäsenestätaikkaliittoonosallisesta,ettätämä"eisaakantaapalkkiotaesiintymisestäänliitonjärjestämässäkonsertissatailevytyksessä."Tällähaluttiinpainottaasitä,ettäSuomenJazzliittoeiolemuusikoidenkonserttijärjestäjätaiohjelmatoimistovaanetujärjestö.

Säännöissämainittiin,ettäliitollaonkevät-jasyyskokousjaettäjäsenyhdistyksilläonmahdollisuuslähettääliitonkokouksiin"yksiäänivaltainenedustajakutakinalkavaa20rekisteröityäjäsentäänkohden"jaettä"kullakintällaisellaedustajallaonliitonkokouksessa20ääntä."

Eioletietoasiitä,mikäonollutesikuvananäintarkallemääritykselle–ehkäsevainonheijastumasäätely-yhteiskunnanaikakaudelta,yhdenlainenpyrkimystasapuolisuuteenjademokratiaanmonimutkaisuudestatinkimättä.Voikuvitella,mitenhankalaajakallistakinjazzyhdistystenolivalitajalähettääyksiedustajajokaistakahtakymmentäjäsentäkohdenjäsenkokoukseen,jokasaatettiinjärjestäätoisellapuolenmaata.Jatuskinpaääntenlaskukaanainaongelmittasujui.

Pykälääyritettiinviilata1978.Uusiensääntöjentultuavoimaanyhteisöjäsenilläolinytyksiäänijokaistajäsentäänkohden,muttayhteisönäänimääränylärajaksimääriteltiinkuitenkin500.Tämäkäänpykäläeikovinselkeäollut.EräsJazzliitontoiminnassamukanaollutaktiivijäsenmuistelee,ettäesimerkiksi1990-luvullaääntenlaskueiehkäainamennytihansääntöjenmukaan.Vastavuonna2008sääntöjäselkeytettiinniin,ettäkullakinjäsenyhdistykselläonvainyksiääni,jotakäyttäävirallinenkokousedustaja.


"Kokomusiikkielämämmeasia"Ottaenhuomioonjazzjärjestäytymiseenliittyvänpitkänjakohtalaisenleveänhistorian,eiolemahdollistanimetäketäänyksittäistähenkilöäSuomenJazzliitonsynnyntakana.Alkuperäislähteissänouseeuseitanimiäesiin.Yksiheistäkannattaakuitenkinmainita,PekkaGronow.ItseasiassaRytminuutisessaSuomenJazzliitonperustamisestakokohankkeenisäksiarveltiinnimenomaanGronowia,eikäsitävoikiistää,etteiköhänolisilyhyenaikaaollutnäkyvässäroolissa.

PekkaGronow(oikealla)rumpalijasteppimestariJaakkoFurmaninkanssaestradillavuonna1968.YleisradionnauhoituksessaliitonperustamispäivältäPekkaGronowiltakysytään,millätavallakokoideasaialkunsa.Kovinselkeäävastaustaeioletarjolla.Gronowkertoo,että"viimeaikoinajazztoiminnassaonolluthavaittavissavilkastumista",esimerkiksilehdissäonollutkeskusteluajazzinasemasta.HiemanetäisempänäsyynäGronowmainitseesen,ettävaltiontaidehallinnossatehdäänparaikaauudelleenjärjestelyjäjanytolisimahdollisuusollamukanavaikuttamassajazzintilanteenparantamiseen.

PekkaGronowoliaiemmissakirjoituksissaanesimerkiksiRytmissäottanutkantaajazzinkulttuuripoliittiseenasemaan,jatämäjatkuiluontevastiJazzliitonsiipienalla.Hänolikinhyvinaktiivinenliitontoiminnanensimmäisinäkuukausina.Perustamisenyhteydessäannettiinjulkilausumia,joistaonhavaittavissaGronowinkäsiala.LisäksiloppuvuonnaUudenSuomenyleisöpalstallakäytiinkiihkeäämassakulttuuridebattia,johonosallistuivatGronowinlisäksikriitikkojakulttuurivaikuttajaSeppoNummijaJazzliitontuorepuheenjohtaja,kriitikkoLauriKarvonen.Jazzliitollaoliasiaa,jasesaiasiansavarsinhyvinesille.

Tulostakinalkoisyntyä.Marraskuussa1966Jazzliitontoiminnantukemiseksiehdotettiinvaltionseuraavanvuodentulo-jamenoarvioonliitettäväksi10000markanmääräraha.Aloitteenoliallekirjoittanutkuusieripuolueisiinkuulunuttakansanedustajaa.Vaikkaaloiteeisuoraanollutliitonmasinoima,ehdotusosoittisen,ettäsanomajazzkulttuurintukemisestaolikuultu.Ihantuotasummaaliittoeikuitenkaansaanut.Valtionsäveltaidelautakuntavastustilausunnossaanrahoituksenmyöntämistä,muttaopetusministeriönpäätökselläensimmäisellekokonaiselletoimintavuodellesaatiinlopulta2500markkaa,josta1500markkaaolitarkoitettuRytmi-lehdenkustannuksiinjaloputValtakunnallistenjazzpäivienjärjestämiseen.

MitäJazzliittosittenoikeinvaati?Perustamisenyhteydessäannettulausumaoliperinpohjainenjakohtuullisenpitkä,jajosseolikokonaisuudessaanpainettusanomalehdensivuille,kutenesimerkiksiUudessaSuomessa,aamukahviehtijäähtyäsitälukiessa.Jazziinnihkeämminsuhtautuvillasumpitpuolestaansaattoivatsolahtaavääräänkurkkuun.Lausumassaeinimittäinjaeltusilosanojajazzinautuudestavaanlähdettiinsuoraanvaatimaanetuja,joitaliitonmukaanjoillakintahoillaolijoyllinkyllinelleiperätiliikaajajoillakineiyhtään.

Liittoilmoittiyleiseksitavoitteekseenyhtenäistäätoimintaajazzinasemanparantamiseksi.Aikeenaolitoimia"kahdellatärkeälläsektorilla,joistatoinenonvirallistenelintenhuomionkiinnittäminenjazzmusiikinvaikeaanasemaanjatoinenns.suurenyleisönvalistaminen."Jazzliittovaatikorjaustasiihen,mitenSuomessavirallisestituetaankonserttimusiikintaiteellisiapyrkimyksiämutteijazzmusiikin.Konserttimusiikinohellataidehallintoononsaatava"jazzinjamuunmusiikinedustus."

Yleisönhuomiotaliittopyrkikiinnittämään"järjestämälläerilaisiavalistus-ym.tilaisuuksia".Senjälkeenlausumaahiemanpehmennettiinpainottamalla,ettäeiliitonlähtökohtanasentäänolesokeastiajaayhdenintressiryhmänasiaa.Pieninäpäytysolivieläpaikallaan:"SuomenJazzliitonpyrkimyksenäonvaikuttaasiihenettäSuomessajärjestelmällisestikehitetäänkokomusiikkielämääeikäainostaankapeata'konserttimusiikin'sektoria."

Loppulauseessanoustiinyleviinsfääreihin:"SuomenJazzliitonasiaonkokomusiikkielämämmeasia."


AsiaaministerilleJazzliittointoutuiantamaantoisenkin,fokusoidummanlausunnon.Sekäsittelilähesainoastaanjulkisenmusiikkipolitiikankapea-alaisuutta.KunliitonedustajatPekkaGronow,IlkkaKarumo,PekkaPöyryjaChristianSchwindtmarssivatAtteBlominjohdollaopetusministeriEleAleniuksenjuttusille18.10.1966,heilläolimukanaanpaperi,jonkasisältökärkiperustuikonserttimusiikinmonopoliasemanhaastamiselle.LausumaaeilöydyJazzliitonarkistokokoelmasta,muttasepainettiinkokonaisuudessaanUudenSuomensivuilletapaamistaseuraavanapäivänä.Sealkoinäin:

KunvaltiontaholtaontuettuSuomenmusiikkielämäätaikunonjulkisestipuhuttuSuomenmusiikista,tällöin"musiikilla"ontarkoitettuns.konserttimusiikkia.Kuitenkinvainkorkeintaankymmenesosasuomalaisistaonkiinnostunuttästämusiikinlajista.Yhtämonetharrastavatjazzia,jokanykyäänkaikkiallamaailmassatunnustetaanmerkittäväksitaidemuodoksi.Suurinosasuomalaisistaharrastaamieluiteniskelmiäjamuutakansanomaistamusiikkia,jollaonoma,joskinehkävähäisempitaiteellinenarvonsa.

Tämänjälkeenlausumapääsivarsinaiseenehdotukseen.Suomessaolikäynnissämittavataidehallinnonuudistusjaosanasitämyösmusiikkihallinnonuudelleenorganisointi,jossaJazzliitonmukaankäytännössäkaikkihuomiokiinnitetäänmusiikkielämänyhteenkapeaansektoriinelitaidemusiikkiin.Jazzjamuutmusiikitovatjäämässäulkopuolelle:

Kulttuuridemokratiaanpääsemmevastasilloin,kunkonserttimusiikkiinmonellatavallaverrannollinenjazzmusiikkisaamyöskonserttimusiikkiinrinnastettavanasemanjakunkiinnostustariittäämyösSuomenkansanvaltaosanharrastamaniskelmämusiikintutkimiseen.

Jazzliittovaati,ettäperusteillaolevaansäveltaidetoimikuntaanonsaatavamuitakinkuintaidemusiikinedustajia,silläainoastaan"tällöinvoidaanturvatajazzinjatällähetkellävieläjärjestäytymättömienkansanomaistenmusiikinalojenedustusniin,ettäsäveltaidetoimikuntapystyyseuraamaankokomusiikkielämämmekehitystä."

Melkokauasoliedettyniistävaiheista,kunjazzinjärjestäytyminenmerkitsiäänilevyjenkuunteluajaluennointiaomienkesken.Eikövähempiolisiriittänyt?

Kaikissanäissävaateissaonmuistettava,ettäelettiinkulttuurinjakulttuuripolitiikanmurrosvaiheita.Suomenmusiikkielämänjaerityisestijazzinkannaltavuosi1966olimerkittävienliikehdintöjenjapitkällekantavienperustamisienvuosi.SuomenJazzliitonlisäksisyntyivätPoriJazz-festivaalijalevy-yhtiöLoveRecords.

Itseasiassanämäkolmetahoakietoutuivaterottamattomastitoinentoisiinsa.

AjatusSuomenJazzliitonperustamisestaolisaanutvauhtiakeskusteluissa,joitakäytiinaiemminkesälläensimmäiselläPoriJazz-festivaalilla.JazzliitonperustajistaAtteBlomjaChristianSchwindtolivatmukanasynnyttämässäsittemminlegendaariseksikasvanuttaLoveRecordsia–jonkakolmasperustajajäsenOttoDonnertulisimyöhemminolemaanaktiivisestimukanaSuomenJazzliitontoiminnassa.

Myöskulttuuripolitiikankentälläkuhisi.Valtiontaidehallintoolimonissayhteyksissätodettuajastaanjälkeenjääneeksi.UuttaryhdikkäämpäätoimintamalliamietittäessähaettiinvaikutteitamuunmuassaIso-Britanniasta.Vuosikymmenenlopulletultaessataidehallintoolijärjestäytynytkeskustoimikunnaksi,jonkaalaisuudessaolierilaisiataiteenlajienmuodostamiayksikköjä.

Aiemminkulttuuripolitiikanulkopuolellejääneettoimijat,kutenesimerkiksijazzmusiikinharrastajat,näkivättilaisuutensakoittaneen.Nytolihypättävämukaantoisaaltahaastamallavanhojakäytänteitä,toisaaltahyväksymällätietytolosuhteet.Jälkimmäinentarkoittipaljoltisitä,mitäkäsitehyvämusiikkipitisisällään1960-luvunlopulla.


==pagebreak==

HyvänmusiikinjäljilläTutkijaSimonFrithinmukaanmusiikkiaonperinteisestiarvotettukolmellaeritavalla:

1.Musiikkionhyvää,jossiinäonmukanaesteettisestikorkeatasoisiaelementtejäelijosseontaidetta.

2.Musiikkionhyvää,josseedustaajotainyhteisöä(tyypillisesti"kansaa")elijossilläonjuuret.

3.Musiikkiseonhyvää,josihmisetkuuntelevatsitäpaljonelijosseonsuosittua.

Perinteisestinämäarvottamisentavateivätolepaljonkaankaveeranneetkeskenään.Klassinenmusiikkiesimerkiksieioleperustellutolemassaoloaansillä,ettäseonmusiikkia,jokatavoitteleekorkeitalistasijoituksia.Karkeastiottaenvoidaansanoa,ettäSuomessaedellämainittukolmikenttäpäteekolmeensuureenmusiikkiperinteeseen:taidemusiikkiin,kansanmusiikkiinjapopulaarimusiikkiin.Jazzillaonollutvaikeuksialöytääomaasemansatässäporukassa.

1960-luvunsuomalaisessakulttuuripolitiikassavaintaidekelpasihyvänmusiikinmääritelmänperustaksi.NiinpäSuomenJazzliitontoisessajulkilausumassajazzrinnastettiintaidemusiikkiinjaerotettiiniskelmästä,suositustamusiikista.Todettiinpalausumanaluksisekin,ettäjazzonsuosionosaltatäsmälleensamallaviivallakuintaidemusiikki.Sitäkuunteleejokakymmenesihminen.Suosiotaolijonkinverran,muttaeikuitenkaansillätavallaliikaa,ettäjazzolisipärjännytomillaan.

Voidaanhyvinsanoa,ettäsuomalainenjazzjättietujärjestönsälausumassakulttuuripoliittisetjäähyväisensämuullepopulaarimusiikillejapyrkitaidemusiikinkelkkaan.Lähestyminenoliluonteeltaanideologista,tarkemminottaentaideideologista.Musiikillistenäänienkanssasilläeivielätässävaiheessaollutpaljonkaantekemistä.Jazzkuulostiedelleenenemmännuorisomusiikiltakuinklassiseltamusiikilta.

MikkoMattlarontodennutpopulaarimusiikinkritiikkiätarkastelevassatutkimuksessaan,mitenpitkin1970-lukuakaupallisuusnähtiinjazzinparissatuhoavanavoimana.Suuntausolialkanutjo1960-luvulla,hieman1950-luvunpuolellakin.Taiteellisetarvotnousivathyvänjazzinytimeen.Tokihiemanytimenulkopuolellaarvostettiinmyösjazzinyhteyttä"juuriin",olivatnesittenlajityypinhistoriaanliittyviävanhojentyylienelvyttämisiätailajityypinrajojaylittäviäkytköksiäkansanmusiikinperinteeseen.

Taideolikuitenkinse,jollahyväämusiikkiaennenkaikkeaperusteltiin.Kokonainenjazzinharrastajiensukupolvikasvoi1960–1970-luvuillajavielä1980-luvullakinjazzintaideideologiaan–ainakinjosharrastajatlukivatjazzkritiikkejäjajazzjuttujajahyväksyivätkirjoitustenpohjasävelen.Kestikauanennenkuinjazzistaalettiintaaspuhuapositiivisinäänenpainoinmusiikinlajina,jokavoisiollaviihdyttävääjasuosittuajajotavoisivaikkapatanssia.

Eiyksilausumatietenkäänjazziataidemusiikiksimuuttanut.Pikemminkinlausumaoliheijastusilmassaolevistaajatuksistajatarpeista.Osaltaansetietenkinmyössyvensitätänäkökulmaa.Seonselvää,ettäilmantätätaideaatteenomaksumistajazzolisijäänytomaanpoteroonsavalittamaanvaikeaaasemaansa.Tämälähestyminenoliainoavaihtoehtopäästäeteenpäin.

KokoJazzliitonperustamisessaolipaljoltikysekulttuuripoliittisestajärjestäytymisestäjavaikuttamisesta.Selvästiliitonjoillakinjäsenillä,erityisestiPekkaGronowilla,olitietämystä,intoajavalmiuksiaheittäytyätähänkelkkaanmukaan.Gronowosasikulttuuripoliittisenkielen.Kunliitonperustamisestaolikulunutpuolitoistavuotta,hänolijomukanavaltionsäveltaidetoimikunnassa.Seettäkeskeisessämusiikkipolitiikanelimessäolinytmukanajazzintaiylipäänsäjonkinmuunkuintaidemusiikiinedustaja,oliennenkuulumatonta.

Populaarimusiikinjärjestäytymisessäelettiinmuutenkinkiihkeitäaikoja.Kunjazzmusiikinystävätolivatsaaneetrivinsäainakinnimellisestikasaan,ryhtyivätpopmuusikotpuuhaamaansamaa.TähäninnoittivattoisaaltaJazzliitonesimerkki,toisaaltaaiempijärjestötoiminta.Suomessaperustettiinjovuonna1947Tanssi-jaCabaretmuusikotry,jostasittemmintuliViihdemuusikotry.

Nuorempirockpolvikokijäävänsäsivuunjärjestäytymiskehityksestäjaperustivuonna1969Popmuusikotry:n,jokapianyhdistyiravintola-jalaivamuusikoidenkanssajaottimahtipontisennimenMusiikkialanAmmattiyhdistystenFederaatioMAF.1980-luvullasemuuttuiRockmuusikotry:ksi,jokasittensulautui1994Viihdemuusikotry:hyn,jokapuolestaankolmeavuottamyöhemminvaihtoinimensäFreelancemuusikotry:ksi.

Siinämissäpop-jarockmuusikotjoutuivattaivaltamaanjärjestöstäjärjestöön,jazzinympärillekehittyivakaampaatoimintaa.MonistakompastuskivistähuolimattaSuomenJazzliittopysyisihengissäjauseimmitenvieläpähyvinelinvoimaisenavuosikymmenestätoiseen.


JazzkansakokoontuuKunJazzliittooliperustettu,tarvittiinluonnollisestitoimintaatäyttämäänsitätehtävää,jokaoliluvattutehdä.SääntöjenytimessäsiisolijazzmusiikillisenkulttuurinedistäminenjamusiikinlajinetujenvalvominenSuomessasekätoimiminensuomalaistenjazzinharrastajienjajazzmuusikkojenyhteiselimenä.Perustamisenyhteydessäannettujulkilausumaolisäestänyttätätehtäväämainitsemallavirallistenelintenvakuuttamisenjazzinhuonostaasemastajasuurenyleisönvalistamisenjazzinhienoudesta.Muttamitensiiskäytännössätehtävähoidettiin?

ItseasiassaJazzliitonsäännöissäjärjestöntehtävätolimääriteltyvarsinseikkaperäisestiseitsemänkohdanluettelolla.Ensinnäkinluvattiinharjoittaatiedotus-,valistus-,opetus-jatutkimustoimintaa.Toiseksiedustetaansuomalaistajazziajulkisuudessa.Kolmanneksiharjoitetaankirjallistajulkaisutoimintaajaneljänneksijulkaistaansellaisiataiteellisestikorkeatasoisiaäänilevyjä,joitakaupallisettoimijateivätolejulkaisseet.Viidenneksijärjestetäänsellaisiakonsertteja,joitakonserttitoimistoteivätjärjestä.Kuudenneksiedustetaansuomalaistajazziakansainvälisissäjärjestöissäjaseitsemänneksihankitaanjäsenillejazzillistamateriaalia.

Tehtävätolivatmoninaisuudessaankunnianhimoiset,jaoliselvää,ettäilmanpalkattuatyövoimaaniitäkaikkiaolisimahdotontatoteuttaa.Liitollaeiollutomaatoimistoaeikäomaahenkilökuntaa.Niitäjouduttaisiinodottamaanvieläseuraavanvuosikymmenenlopulle.Ennentätämurrostaolijärkevämpääkeskittäävoimialuomallatapahtuma,jollaolisitiettyäjuhlavuuttajavaikuttavuuttanimessäänjajonkayhteydessäliitontehtäviävoitaisiintoteuttaa.


NäinsyntyivätValtakunnallisetjazzpäivätVaikkaSuomenJazzliittooliluonteeltaanvaltakunnallinen,kenellekääneitainnuttullatosissaanmieleen,ettäensimmäisetJazzpäivätvoitaisiinjärjestääjossakinmuuallakuinpääkaupungissa.Eiehdotustamyöskäänvastustettu.Toimeenryhdyttiinjovuoden1967alussahakemallarahoitustaopetusministeriöltäjaHelsinginkaupungilta.

KunvuosikymmeniämyöhemminkatsooSuomenJazzliitonensimmäistenValtakunnallistenjazzpäivienohjelmaajakäyläpiJazzliitonlehtileikearkistoavuodelta1967,voivaintodeta,ettäintoaoliriittämiinjasevieläpäherättihuomiota.EsimerkiksiYleisradiossaliitontiedottajaErkkiPällisaihyvissäajoinyksityiskohtaisestikertoa,millaistaohjelmaaJazzpäivilläoikeinontulossa.

JazzliittoraportoiValtakunnallisistajazzpäivistäopetusministeriölle,jokaolimyöntänyttapahtumantukemiseen1000markkaa.Loppujenlopuksivisioitakertyiliikaa.Kaikkiaohjelmanumeroitaeivoitujärjestää,muttasiitäkinhuolimattapääosinSiltasaarenkadunalueelleHakaniemeenkeskittynytkokonaisuusolierittäinvaikuttava–lähesfestivaalimainen.Kokonaisuuspystytettiinjavietiinläpimelkeinkokonaantalkoovoimin.

Jazzpäivientarkoituksenaoliesitelläjazzinnykytilaajahiemanmenneisyyttäkinjasamallakiinnittäähuomiotamusiikkipoliittisiinepäkohtiin.E-ClubillaHakaniemessäperjantaina10.11.1967klo16järjestettyynilmaiseenavajaistilaisuuteenosallistui170jazzinystävää.PekkaGronowmuistuttiavauspuheessa(jokajulkaistiinseuraavanapäivänäkokonaisuudessaanainakinHelsinginSanomissa),mitenvaltionvuosittaisessatuessaosoitetaan"klassisellemusiikillenoinviisimiljoonaamarkkaa,jazzillenoinneljätuhattamarkkaa,muullemusiikilleeimitään".

PuhettaseurasivatPekkaPöyrynkvartetinmodernistinenohjelmanumerojaDowntownDixieTigersineliDDTJazzbandinperinteisempääjazziaedustavaohjelmanumero.Ohjelmassaolilisäksivalokuvanäyttelynavajaiset.NäyttelynvalokuvaajanimetolivatBertCarpelan,NormanNicholls,OlliPerttulajaJukkaVatanen.

PekkaPöyryesiintyiJazzpäivienavajaisissa.Kello19.30siirryttiinJazzpäivienpäätapahtumaanKulttuuritalolle,jossatarjollaolikonserttikokonaisuus"Suomalainenjazzkauttaaikojen".KonsertinaloittiErikLindströmin,OssiRunnen,AnteroStenbergin,HerbertKatzin,TeuvoSuojärvenjaVilleKatzinmuodostamayhtye,jokaesittimuunmuassakappaleetRoundMidnightjaTopsy.MuistaosuuksistavastasivatMartti"Edward"VesalanjaSeppoPaakkunaisenkvintetti,JuhaniVilkinsekstettijarockyhtyeBluesSection.JoidenkinmielestäillansvengaavimmanesityksenvetirumpalinakintunnettuJaakkoVuormaa(Furman),"Suomensteppimestari1938–1939".

ErikLindström,HerbertKatz,VilleKatz,OssiRunnejaAnteroStenbergesiintyivätensimmäistenJazzpäivienpäätapahtumassaHelsinginkulttuuritalolla.KuvanulkopuolellapianistiTeuvoSuojärvi.Kuva:VivanStorlund.KitaristiJuhaniVilkinSekstettiKulttuuritalonlavalla.EtualallasaksofonistiStanleyLindroos.Kuva:VivanStorlund.Päätapahtumaanmyytiin129lippua,mikäolijärjestäjillepienipettymys,muttahuomiotatilaisuuskuitenkinsai,silläseradioitiinsuoranalähetyksenä.IltapäättyiPolillajärjestettyynmaksulliseenjamitilaisuuteen,jonneilmaantuilähessadanhengenyleisö.

LauantainaohjelmaalkoihämmentävästiSenaatintorillaDDTJazzbandintahdissajärjestetylläparaatilla,johonosallistuipuolisensataajazzinystävää.OsanottajatmarssivatTähtitorninmäelleHaaksirikkoistenpatsaalle,jonkajuureenLauriKarvonenjaErkkiPällilaskivatseppeleenNewOrleansissasijainneenStoryville-klubinlakkauttamisen50-vuotispäivänmuistoksi.

Tunnelmassaoliironianvärittämääristiriitaisuutta.Hautajais-jahaaverivertauksillahaluttiinkuvastaasuomalaisenjazzintilaa,muttatoisaaltajuuriedellisenäiltanaolinäyttävästiesiteltySuomijazzinhienohistoriakattaus.

ErkkiPällipehmensiristiriitaaetukäteenannetussaradiohaastattelussa,jossahänmuistutti,ettäStoryvillensulkemistaonpidettymyösjazzinlähtölaukauksena,sillätyöttömätmuusikotjoutuivatsiirtymäänNewOrleansistamuualleYhdysvaltoihinjaveivätnäinsamallajazzinsanomaaeteenpäin.PällinmukaanStoryvillenlakkauttamispäivä10.11.valittiintarkoituksellaJazzpäivienajankohdaksi.

TähtitorninmäeltäosanottajatsiirtyivätYrjönkadunjaPienenRoobertinkadunkulmatontillasijaitsevaanaamiais-jaillanviettoravintolaan,YrjönGrilliin.PaikkalieneevalittuJazzpäivienseuraavantapahtumanumeronmukaan,silläravintolassamyönnettiinkauttaaikojenensimmäinenJazzliitontunnustuspalkinto:Yrjö.SensaiEeroKoivistoinen.

EnsimmäiselläYrjö-palkitullaolihymyherkässä.EeroKoivistoisenkanssakuvaanpääsivätbasistiPekkaSarmantojarumpaliReino"Reiska"Laine.Kuva:VivanStorlund.PäivänohjelmassaolilisäksijamitE-ClubillasekäMascotinjaturkulaisenTominrockkonserttinuorisonsuosimassaHaka-kerhossa.ToisenpäivänpäätteeksivisioitiiniltapukujuhlaaDipolissa,muttasitäeitoteutettu.Ohjelmaaolitarpeeksimuutenkinpienenjärjestäjänharteille.SunnuntainakokoonnuttiinvieläpaneelikeskustelunmerkeissäpohtimaanjazzinnykytilaaSuomessa.PekkaGronowinvetämäänkeskusteluunosallistuivatLauriLuotonen,ErkkiPällijaMartti"Edward"Vesala.MuinaohjelmanumeroinaJazzpäivilläolimuunmuassaelokuvaesityksiäjalevyhuutokauppa.


YrjöämuusikoilleYksienitenhuomiotasaaneistaohjelmanumeroistaoliYrjö-palkinnonjakaminen.VuosienvarrellaJazzliitonpiirissäjasenulkopuolellakinonuseinkysytty,missäovatYrjö-palkinnonjuuret–jamiksipalkinnollapitääollatuollainennimi.Yrjöönliittyylegendaarisiapiirteitä,joitamuisteltiinvarsinsäännöllisesti1990-luvulleastiesimerkiksiliitontasavuotispäivienmediajutuissa.

SittemmintarinaYrjönsynnystänäyttääunohtuneentaijääneenvanhemmanjazzpolvenmuistitiedonvaraan.MuusikkojatutkijaMikkoToivanenkirjoittaamoderninjazzinmyyttiäkäsittelevässäväitöskirjassaanfilosofiRolandBarthesiinviitaten,ettäYrjö-palkinnostanäkyy"tämänpäivänmyytinsynty":juurikukaaneimuistapalkinnonalkuperäistämerkitystä,muttayhtäkaikkionedelleenhienoasaadapalkinto.Mistäsiisoikeinolikyse?

Eioletietoasiitä,mistäpalkinnonesikuvattulevat.Mitenkäänpoikkeavastaeleestäeiollutkyse.Musiikkilehtienkriitikko-jayleisöäänestykset,joissamuusikoita,yhtyeitäjaäänitteitävuosittainlaitettiinparemmuusjärjestykseen,olivatleimanneetjazzkulttuuriajopitkään.Ruotsissajazzliittoolijakanutvuosipalkintoa1960-luvunalustalähtien.KunErkkiPälliähaastateltiinradioonJazzpäivienohjelmasta,häntotesikuuluisaanelokuvapalkintoonviitaten,ettäYrjöon"eräänlainenjazz-Oscar".

EnemmänmysteerintuntuaonliittynytitseYrjö-nimeen.Siitävoihavaitatoisaaltatietynlaistaprotestoinninjahuumorinpiirrettä,kutenMikkoToivanenkirjoittaa,muttamyösviittaustasuomalaisenjazzinhistoriaan.

Kunpalkintoluovutettiinensimmäisenkerran,SuomenJazzliitontoiminnanjohtajaLauriKarvonenpitipuheen,jossahänrinnastipalkinnonjuuretPyhänYrjänänlegendaan.RoomalainensotilasPyhäYrjänäeliPyhäYrjömuistetaantaistelustalohikäärmettävastaan,muttahänolimyöskristittyjenmarttyyri.Sittemminmonetmaatjaryhmittymät,esimerkiksipartiolaiset,ovatottaneetPyhänYrjönsuojeluspyhimyksekseen.EhkäYrjöonmyösjazzmuusikoidensuojelija?

Karvosensanoissayhteyspyhimykseenjääetäiseksi,japuheenedetessäkäyselväksi,ettänimirinnastuuennemminkinoksennuksenatunnettuunruumiintoimintaanjasenvieroksuntaannykykulttuurissa.

Yrjöstämuodostunutyleiskuvaononmeilläkertakaikkiaanvääristynyt.SuhtautumistammeYrjöönhäiritsevätvahvoinkahleinmonetonnettomatennakkoluulot.Avointarehellistäkeskusteluavältetään,aihettapidetäänlikaisena.Syyllisiäeivättälläkertaaoleyksistäänrevanssinhaluisetoikeistopiirit,vaanilmiöonyleismaailmallinen.

TämänjälkeenKarvonenpohtiivieroksunnansyitäjaeteneesittensiihen,mitenYrjöäonmahdollistaoppiahallitsemaanjahyödyntämään,jolloin"Yrjöstäkehkeytyymieluisavierasjareilutoveri,jotamuutihaillenjasalaakadehtienkatsovat."

MikkoToivasenmukaanpuheestapaistaa"tiettyhumoristissävyinenvastustusjaalkoholinkäytönihannointi",jokaetenkin1960-luvullasävyttinuorisonvapautumispyrkimyksiä.Rinnastuksessaonmyöspiirteitäomalaatuisenteekkarihuumoringroteskiltalaidalta.KunYrjöjaettiinvuonna1990Porissa,kirjoittipaikallinenlehtiUusiAika,mitentunnustuksennimijuontaateekkarihuumoriinjaaikoihin,"jolloinSuomessakeksittiinmonenmoisiapikkuoskareja".

Tämäkytkentäonilmeinen.LauriKarvonenolitekniikanylioppilasjamyösTeekkarienjazzkerhonpuheenjohtaja.LisäksihänkirjoittijazzjuttujaTeknillisenkorkeakoulunjaHelsinginkauppakorkeakoulunylioppilaskuntienjulkaisemaanContactor-lehteenennenpäätymistäänHelsinginSanomienjazzkriitikoksi.

JazzinjaoksennuksenrinnastustuntuiherättävänhilpeyttäainakinYrjönGrillissä1967,kutenvoidaanhavaitaYleisradiontallenteesta.

KarvosenkirjoittamaalkuperäinenpuheonsäilynytjalöytyyMusiikkiarkistoJAPAsta.PalkinnoksiEeroKoivistoinensai"kuparin,nikkelin,mangaaninjakoboltinluomankomposition",abstraktinreliefin,jostaonhavaittavissaoksennukseenviittaaviapiirteitä,vaikkaKarvosenmukaan"kysymyksessäeiolemikäänpilavaanvakavaele,elleisuorastaankädenojennus."

KarvonenoliavannutreliefinulottuvuuksiahiemanennenJazzpäiviäjulkaistussaContactorinkirjoituksessa,jossahäntaidearvostelujaironisoivallatyylillätotesi,ettäpalkinto"onvalimotekniseltäsuoritukseltaanniinkuinmyöstaiteelliseltasommittelultaanmittavaaluokkaa"ja"symboliikaltaanleikkisä".Hänmuistimyösmainita,mitenkokonaisvaltaisessataideteoksessaesimerkiksivoimakkaanvihreätparsapalatniveltyvät"puuromaiseenkenttään".

Taideteoksentekijästäeioletäyttävarmuutta.ErkkiPällikertoiradiohaastattelussa,että"monumenttitullaanvalamaanDipolissaaivanerityisestitätätarkoitustavarten"jaettähankkeenpuuhamiesonLauriKarvonen,jokaon"tämänalanerikoismiehiä".

HelsinginSanomienkriitikkonamyöhemmintunnetuksitullutLauriKarvonentoimi1960-luvullajazzinpuolestapuhujanamuunmuassavastaamallaYrjö-palkinnonideoinnista.KarvonenoliJazzliitontoiminnanjohtajana1975–1979.Kuva:HåkanSandblom/Yle.Tulevinalähivuosinaviittauksetoksennukseentoistuivatpalkintotöissä,olikysesittenmaalaustaireliefi.Esimerkiksivuonna1973palkinnonvastaanottiOulussajärjestetyilläjazzpäivilläSeppo"Paroni"Paakkunainen.SanomalehtiKalevanmukaanPaakkunainenkritisoitaulunkuvapinnanvihreydenastettaliianvaaleaksi.

ParoniPaakkunainenvastaanottaapuheenjohtajaMattiKonttisenojentamanYrjö-palkinnonValtakunnallisillajazzpäivilläOulussa1973.Kuva:Journalistinenkuva-arkisto/Kaleva.YrjökauttaaikainOpiskeluhuumorinjavastakulttuurisenilakoinninlisäksiYrjö-palkinnonnimelläonkytkentöjämyössuomalaiseenjazzhistoriaan.Perustamisajankohtanatämäulottuvuuseinoussutesiin,muttaesimerkiksimyöhemmissälehtijutuissaonesitetty,ettänimentaustallaolisiollut1930-luvunvaihteessavaikuttanutYrjönorkesteri,jokaväljästitulkitenvastasiSuomenensimmäisestäjazzlevytyksestävuonna1929.KansanlauluaTuoll'onmunkultanimukailevankappaleennimioliSuomalainenrapsodia.JazzhistorioitsijaJukkaHaavistonmielestälevytyseijazzillisessamielessäansaitsekovinkorkeaaarvosanaa,"muttatienraivaajanmitalinkyllä."

YrjönorkesterinjohtajaeialkuperäiseltänimeltäänollutYrjövaanGeorgGunaropulos(orkesterissaolimukanamyöskaksihänenveljeään).HänoliPietaristaSuomeenmuuttanutkreikkalaistaustainenmuusikko,jokasittemmintekilaajanurankonsertti-javiihdemusiikinparissatoimienmuunmuassakapellimestarinaVaasassajaRovaniemelläjamusiikinopettajanaPorvoossa.

Voidaanmyösleikitelläajatuksella,ettäpalkinnontaustallaolisitoinentunnettuGeorg,nimittäinlaulajakuuluisuusMalmstén,jollaolietenkinDallapé-yhtyeensolistinakytköksiämyösjazzinsuuntaan.Tälletulkinnalleeikuitenkaanolelöytynytvahvistusta–ehkäsiksi,ettälaulajansuomenkielinenlempinimieiollutYrjövaanJori.

Yrjö-palkinnostamuodostuiJazzliitonkäyntikorttijulkisuuteen.Vainkerrantämäkäyntikorttionpidettypiilossa.Vuonna1971palkintojäisyystätaitoisestajakamatta.JazzIt!-lehdessäjulkaistussaJazzliiton25-vuotisjutussasyyksitodettiinlähdettämainitsemattase,että"varsinmonetkriitikotolivatsitämieltä,etteisitäollutmitäänerityistäsyytäjakaa".Ehkäperusteitajakamisellekuitenkinolisilöytynyt,voittihanesimerkiksiTuohi-kvartettisamanavuonnaMontreux'njazzpalkinnon.

VarsinaisiasääntöjäYrjö-palkinnolleeioleluotu.Siinämissäalkuvuosikymmeninäpalkintomyönnettiinvuodenaikanaparhaitenkunnostautuneellemuusikolle,myöhemminilmaisumuuttuiväljempäänmuotoon"vuodenparhaallesuomalaisellejazzmuusikolle".Perusteinaovatvoineetollaniintuoreetaktiviteetitkuinelämäntyöhönviittaavatansiot.Jälkimmäinenperustealkoivahvistua2000-luvulla.

EdwardVesalaonainoamuusikko,jokaonsaanutYrjö-palkinnonkahdesti,1972ja1980.Alkuvaiheessatämäolimahdollista,silläpalkinnonjakamisessanoudatettiinniinsanottuakolmenvuodenkaranteenia.1980-luvultalähtienperiaatteeksiontullut,ettäpalkintoaeivoijakaasamallehenkilöllekahtakertaa.

PalkinnostaonpäättänytJazzliitonhallitus.Toisinaanpäätösonperustunuthallituksenomaantietämykseen,toisinaanonturvauduttuesimerkiksilaajaankiertokyselyynlehdistössä.Ensimmäinenpalkintovalintapohjautuikriitikkojenmuodostamanarvostelulautakunnanmielipiteeseen.ToistaiseksiJazzliitossaeiolekokeiltumuitapäätöksenteontapoja,vaikkapa2000-luvuntaide-jakulttuuripalkintojenjakamisissayleistynyttäkäytäntöä,jossaraativalitseeehdokkaatjajokujulkisuudenhenkilösittennimeäävoittajan.

YrjöeioleSuomenainoajazzpalkinto.Jazzliittoonvuodesta1987jakanutepäsäännöllisinväliajoinAndania-palkintoapitkäaikaisestajaansiokkaastatyöstäalanihmisille.LisäksiliittoonollutmukanajakamassaSonyMusicinkanssaSonyJazzpalkintoanuorillemuusikoille2003–2008.Tupakkateollisuusonollutkiinnostunutjazzintukemisesta:JazzliittojakoiBelmont-stipendiä1976–1978jaSuomenTupakkapalkitsimuusikoita1980–1990-luvuilla.YleisradioonjakanutVarjo-Yrjöäjazzinparissaansiotuneillehenkilöillejatahoillevuodesta2003.PoriJazzvalitsivuodentaiteilijoita1991–2015.Katsolistapalkinnoistatäältä.


==pagebreak==

ToimittajienJazzliittoValtakunnallisetjazzpäivätjaYrjönostavatJazzliitonesillevainkerranvuodessa.Mitentehtäväähoidetaanmuinaaikoina?1960-luvunlopullaeiollutkiertuejärjestelmänkaltaisiatoimintamuotoja,joistaliittomyöhemmintulitunnetuksi.Yksiratkaisuolisuunnatakatseetjazzmediaan.

Jazzliitonperustajienjoukossaolipaljontoimittajiajasellaisiaalanharrastajia,joillaolikiinnostustakirjoittamiseen,esitelmöintiin,jazzinhistorianselvittämiseenjatiedonvälitykseen–taijulkilausumanmukaisesti"valistamiseen".Joukossaeijuurikaanollutfestivaali-taikonserttijärjestäjiä.Alkuvaiheessamukanaolipaljonmuusikoita,kutenHeikkiSarmanto,PekkaPöyryjaEeroKoivistoinen,muttajoitakinpoikkeuksialukuunottamattaheidänroolinsaeinoussutnäkyväksi.Nämäprofiilitjaaktiviteetithuomioonottaeneiolemikäänihme,ettäliitontoiminnassaalkoitiedonvälittämiseenkeskittynytaikakausi.

Jazzliitonperustamisenaikoihinmaineikas,vuodesta1934läheskatkeamattomastiilmestynytjazzlehtiRytmiolipahoissavaikeuksissa.Julkaisemisentahmeuseisinänsäollutuutta–jasamakuviotulisitoistumaanmyöhemminmontakertaa.Alkoikeskustelu,jokaleimasiliitontoimintaaylivuosikymmeneneteenpäin.AlkoikeskusteluRytminjaSuomenJazzliitonsuhteesta.

RytmiäoliviidentoistavuodenajanjulkaissutSuomentoiseksisuurimmaksilevy-yhtiöksiMusiikki-FazerinjälkeennoussutScandia-Musiikki.KäytännössälehdenpyörittämisestäolivatvastanneetPaavoEiniö,jokaoliistunutpäätoimittajanpallillajovuodesta1951,jatoimitussihteeriErkkiPälli,jokaolivaikuttanutlehdentoimitussihteerinä1960-luvunalustalähtien.EiniöjaPällikertovatomissamuistelmissaan,mitenRytmioliollutjopitkäänhenkitoreissaanjatekijöidenkärsivällisyysalkoiloppua.Rytmistäoli1960-luvullatullutentistäselkeämminjazzlehti,muttasilläolivaikeuksialöytääkohdeyleisöäjamainostajiajatuntuivatpamyösavustajatolevankivenalla.

TarkemmankuvauksentilanteestaPaavoEiniöantoiRytminjuhlanumerossa3/1984,jossaJari-PekkaVuorelahaastattelilehdenentisiäpäätoimittajiajaanalysoilehdenpuolivuosisataistataivalta.Einiönmukaan1960-luvunpuolivälissäScandiantoimintaolihetkellisestialamaissa,jazzkonserttiensuosioolihiipumassajahäntäitseäänpitivätkiireisenäfreelance-työttelevisiossa.

Sukupolvikysymyskinhiersi.Suhteetuuteenkriitikkokuntaaneivätolleetparhaatmahdolliset.SekäRytmiäettäPaavoEiniönvetämääkonserttitoimistoasyytettiinkonservatiivisestajazzpolitiikasta.Einiömyönsi,ettähänpitienemmänperinteisestäjavaltavirranjazzistakuinmoderneistavirtauksista.Kuntarjoutuitilaisuusantaajazzinviestikapulaeteenpäin,Einiöeikauanepäröinyt.HänluovuttilehdenkorvauksettaSuomenJazzliitolle.

Vuoden1966viimeisessänumerossaväistyvättoimittajattilittivättuntojaanhiemankatkeraansävyyn,kuntaasaloittavapäätoimittajaAtteBlomlupasitarjotavankanavustajakunnanturvinmuutakinkuinjazzia."UudessaRytmissätuleeolemaankivikovaasvengiä!"Blomhehkutti.


HillitönRytmiRytminuusialkuvaikuttilupaavalta.Lehdennumeromääräpuolitettiinkahdestatoistakuuteen,mikämahdollistirauhallisemmantyötahdin.Ensimmäisennumeronsivuttäyttyiväthelposti,jasanottavaaolipaljon.Jari-PekkaVuorelananalyysinmukaanJazzliitonjulkaisemastaensinumerostaonlaveastitulkitenmahdollistalöytääperätiviisipääkirjoitusta.PäätoimittajaAtteBlomjaJazzliitonpuheenjohtajaLauriKarvonentoivottivatlukijattervetulleeksiuudenRytminpariin.PekkaGronowjaSeppoToiviainenpohtivat,voisikoYleisradionsaadamukaanrahoittamaansuomalaistenmusiikkimakuakartoittavaatutkimusta.Toiviainentämäntutkimuksenpiantekikin.SäveltäjäKajChydeniuskirjoittimuusikostataiteilijana.

Rytmimuuttuiradikaalisti.Lehtiolinytisokokoisempi,kiiltävällepaperillepainettujulkaisu,jonkakollaasimainenestetiikkaseurailimuodikkaastipoptaiteenjalanjälkiä.TaitostavastasiK.J.Karmasalo.Sisältönäalkoiollamuutakinkuinjazzia,esimerkiksikokeellistarunouttajaintellektuaalisiakirjoituksianykymusiikista.

Hillittömyydetherättivätreaktioita,jotkaeivätvarmaantulleetRytmintekijöilleyllätyksenä.Osapalautteestajulkaistiin.UudenRytminkolmannennumeronlukijasivullaSeppoElonenkirjoitti,ettälehdestäontullutSuomenJazzliitonvetämänä"täydellinenfiasko"lähinnäsiksi,ettäsisällölläonniinvähäntekemistäjazzinkanssa.Hänihmetteli,"miksiperustettiinSuomenJazzliitto,eikäliityttySuomenOopperayhdistykseen".

Luntaalkoitullatupaanmuutenkin.Luvattuakuuttanumeroaeiainasaatuulos.Ongelmatolivattutut.Lehdessäolikokoajanäköä,muttaaikataulutpettivät,rahastaolipulaajatoimituskunnanmotivaatiohiipui.Lukijatkinolivatvarmaanhiemanymmällään,vaikkaensinumerojenjälkeenlehtialkoikinkallistuaperinteisempäänsuuntaan.

Kulttuuripoliittistamanifestiapidettiinvahvastiyllä.Esimerkiksivuoden1969toisessanumerossavastustettiinHelsinginJuhlaviikkoja,koskaJuhlaviikotoli"räikeinilmentymätaiteenyksipuolisestaluokkaomistuksesta".Protestillahaluttiinpainottaasitä,ettäkulttuurinalallajulkisettuetsuuntautuvatedelleenyksipuolisestitaidemusiikillejamuutlajitunohdetaan.

Jazzliitonvuosikokouksen5.5.1969yhteydessäprotestoitiinHelsinginJuhlaviikkojenohjelmapolitiikkaavastaan.Pääkirjoituksessaeisentarkemminselitetty,mitenHelsinginJuhlaviikotliittyivätvaltiontaidetukijärjestelmään,muttasetehtiinselväksi,ettäklassistamusiikkiaeisinänsävastusteta:"mediggaammeLudvigiaaikapitkälle,puhumattakaannytJ.Sebastianista,jotamesuorastaanrakastamme."

Voiolla,ettälukijoidenkannaltaliitonagendapaistoiliikaaläpi.Kulttuuripoliittisetristiretketjajulkilausumatolivattarpeen,muttaniidenvahvanäkyminenRytminsivuillaantoivaikutelman,ettäkyseessäonpikemminkinetujärjestömäinenjäsenlehtikuinkokokansanjazzlukemisto.Harvajazzinharrastajajaksoinumerotoisensaperäänlukeapääkirjoituksiasiitä,mitenjulkinentukionvinoutunuttaimistämuusikkojenkannattihakeaapurahoja.Toisaalta:missämuuallatätämusiikkipolitiikkaaolisivoinutajaa?

LehdentoimituskunnassajaomistuspohjassaolijoennenJuhlaviikot-protestointiaehtinyttapahtuamuutoksia.AtteBlomolivuoden1968lopullaastunutsivuun,japäätoimittajantehtävänoliottanuthoitaakseenmuusikkonakinmainettaniittänytYleisradionjazztoimittajaMattiKonttinen,jollasittemmintuliolemaanmerkittävärooliJazzliitonhistoriassa.ToimitussihteeriksivalikoituiliitonperustajiinlukeutunutIlkkaKarumojataittajaksiPenttiHietanen.

Vaihdososuihetkeen,jolloinJazzliittooliajautunuttaloudellisiinvaikeuksiin–etupäässänejohtuivatRytmistä.LehdenpelastajaksiilmaantuiKirjapainoNovaOy:njohtaja,jazztrumpetistinakintunnettuSeppoTerämaa,jokatarjoutuiottamaankustannusvastuunharteilleen.

Jotainvajaankahdenvuodenkokeilustajäimuistoksi.Varastoissaoliedellistentoimittajientilauksestaisopaalikallistapainopaperia,jotaeijostainsyystäoltupahemminkäytetty.Nytpaperitulitarpeeseen.Lehdensisällönosaltamalliahaettiinperinteisemmästämusiikkijournalismista.Toimituspyrkipysyttelemäänasialinjallajakertomaanalantuoreimmattapahtumat.Kaikkinensalupauksiaparemmastatulevaisuudestaalkoiollailmassa,vaikkatoisaaltamerkitviittasivatmyössiihen,ettäRytmikoituisiliitolleniinsiunaukseksikuinriippakiveksi.


KuusikymmenluvunlapsiUseinkuuleetoistettavan,ettäkuusikymmentälukuolikiihkeääaikaa.Muutoksiaoliilmassa,järjestäydyttiin,haettiinoikeuksia,sukupolvettörmäsivät...

Josesiinnostetaanaikakaudenmusiikillisetvirtaukset,katseetkiinnittyvättavallisestirockinnousuunjauusiinsähköisiinsoundeihin.Kunsuuntaammekatseensuomalaiseenmusiikkielämään,huomataan,ettäkiihkoailmenimyösjazzissa.1960-luvunalkupuolellaSuomeensaatiinhienojajamonipuolisiaulkomaisiavieraitakutenJohnColtranejaEllaFitzgerald,muttavuosikymmenenpuolivälissäjazzoliselvästikriisissä.

Tarvetehdäasiallejotainolikova,jasepurkautuiluontevastijärjestäytymisenmuodossa.

Tämänpäivänkorvissakuulostaahiukankoomiselta,kunYleisradionohjelmassavuonna1966puhutaanjuhlallisestiuudenkeskusjärjestönperustamisesta–jazzolituossavaiheessamarginaalikulttuuria,jollaolijonkinverranmyösvastakulttuuristastatusta.Yhdistystoimintaantottuneellasuomalaisellakulttuuriväelläeikuitenkaanollutvaikeuksianiellävirallistaretoriikkaasaatiollamukanaperustamassatällaistajärjestöä.

SaatiinpaJazzliitonperustamiseenkytkettyähiukanironistairrotteluakin.TämävoidaantodetaJazzliitonjulkaisemanRytminsisällöistä1967–1968jaensimmäistenValtakunnallistenjazzpäivienohjelmanumeroista.SeppeleenlaskujazzinmuistolleHaaksirikkoistenpatsaallataijazzpalkinnonnimeäminenYrjöksikielivätosaltaan,ettäjärjestäytymistäosattiintehdärennollaasenteellavaikkavakavanasianpuolestaoltiinkinliikkeellä.

SuomenJazzliitonjuuretovatmusiikkielämänjärjestäytymisenpitkässähistoriassajajazzkerhojenperinteessä.Yhtälaillaseolimyöstoimeliaankuusikymmenluvunlapsi.

SuomenJazzliittosailentävänlähdön.Ennenkaikkeapystyttiinluomaapohjatulevalletoiminnalle.JazzpäivienjaYrjönkokoavaa,rituaalistamerkitystäeivoialiarvioida.Nejosmitkäpitivätliittoakasassa.Vuonna1968JazzpäivätjärjestettiinHämeenlinnassajaseuraavanavuonnaTampereella.YrjötannettiinvastaavassajärjestyksessäJuhaniAaltosellejaEeroOjaselle.

Valtakunnallistenjazzpäivienohjelmanumeroihinvuonna1969kuuluirumpaliEskoRosnellinkvartetin(vas.JuhaniVilkki,IlkkaWillman,EskoRosnelljaJuhaniAaltonen)esiintyminen.YleisönjoukossaTampereellanähtiinmuunmuassatyylitellystipukeutunutrumpaliEdwardVesala.

Jatkuu...

1
2
3
4
1970-luku