Siirry pääsisältöön

Kirjallisuus

Kotimaiseen jazziin keskittyvää kirjallisuutta

Aarnio, I., Karjalainen, K., Melanko, V., Bentley, A., . . . Finnish Music Information Centre. (1983). Music of Finland. Hki: Neuvostoliittoinstituutti.

Aarrevaara, H., Särkijärvi, R. & Leimu, P. (2017). Let's swing!: Vantaan Jazzyhdistys - yli 10 vuotta elävää musiikkia jazzin ystäville. Vantaa: Vantaan Jazzyhdistys ry.

Aavaharju, H. (2003). Storyville: Hiilikellarista suosituksi jazzklubiksi: 1993-2003. Helsinki.

Broms, H. (2007). Jazzin semiotiikkaa. Imatra: Helsinki: Imatran kansainvälinen semiotiikka-instituutti; Suomen semiotiikan seura.

Ennekari, R. (1996). Pori Jazz: Kolme vuosikymmentä improvisointia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Granholm, Å. (1974). Finnish Jazz: History, musicians, discography. Helsinki: Finnish Music Information Centre.

Haavisto, J. (1994). Suomijazzin vuosikymmenet: Jazzmusiikki Suomessa vuosina 1919-1969. Helsinki: Sibelius-Akatemia.

Haavisto, J. (1991). Puuvillapelloilta kaskimaille: Jatsin ja jazzin vaiheita suomessa. Helsingissä: Otava.

Hallakorpi, A., Nurmi, V. & Ennekari, R. (1980). Pori jazz 1975-1979. Pori: Pori Jazz 66

Henttonen, V. (1983). Jazz musiikkina ja kulttuuri-ilmiönä Suomessa ennen toista maailmansotaa: Tutkimus "mustan" musiikin ensimmäisistä vuosikymmenistä Suomessa. S.l.: Veli-Matti Henttonen.

Hokkanen, P. & Kontula, T. (1975). Pori jazz 1966-1974. Pori: Porin Jazz.

Hokkanen, H. (2012). Imatra Big Band Festival: Feel the famous Imatra spirit: IBBF 30 vuotta. Imatra: Imatra Big Band Festival.

Huida, J., Peltola, M., Tapio, I. & Uusikartano, J. (2014). Pori Jazz 50 vuotta - kuvitettu klassikko: Pori Jazz - 50 years of illustrated jazz history. Helsinki: Pori: Alma Media Kustannus; Satakunnan Kansa.

Häggman, A. & Nordman, A. (1999). Från dansbana till rockklubb: [populärmusiken i fokus]: [sju artiklar om logdans, schlager, visa, jazz och rock 'n' roll]. Vasa: Finlands svenska folkmusikinstitut.

Jalkanen, Pekka & Kurkela, Vesa (2003): Populaarimusiikki. WSOY. Helsinki.

Julin, J. (2004). Yy, kaa, koo.: Ajan kuvaa ja tarinoita Keski-Suomen rytmimusiikin vaiheista 1930-luvulta 1970-luvulle. Jyväskylä: Atena.

Junttila, A. (2003). Poppia väylän pyörtheistä: Välähdyksiä Tornion kevyen musiikin historiasta.

Kari, R. (1987). 10 blues & jazz vuotta. Järvenpää: Järvenpään blues-jazz diggarit.

Kari, R. (1998). Crazy blues 20 vuotta: Järvenpään blues-jazz diggarit ry. 20 years. Järvenpää: Järvenpään blues-jazz diggarit.

Karola, L. (2016). Tirilän viheltäjästä Wilmasoundiin: Lappeenrannan seudun viihde-, jazz- ja tanssimusiikin historiikki 1945–1980. Lappeenranta: Juttujuntit.

Karvonen, L. & Mäkinen, M. (1975). Pari chorusta jazzia. Helsinki: Suomen jazzliitto: Kirjastopalvelu.

Koskinen, R., Salminen, M., Leppätie, S. & Kunnas, E. (2014). Marssien kohti sumua. Turku: SUMU Big Band.

Lahdenmäki, J. (1991). Jazzahtava musiikki ja vaasalaisnuoriso 1945-1965. Vaasa: Oy Kirjapaino Ab.

Laipio, M. (2019). Mapesta kaikki alkoi: Tapiola Big Bandin tarina. Rajamäki: Aviador.

Mäkelä, J. & Finnish Jazz & Pop Archive. (2011). The Jazz Chameleon: The refereed proceedings of the 9th Nordic Jazz Conference, August 19-20, 2010, Helsinki, Finland. Helsinki: Finnish Jazz & Pop Archive.

Nordman, R. & Grönroos, S. (2017). "If there's a nail where I can hang my hat, it's alright": Jazz i Vasa = "If there's a nail where I can hang my hat, it's alright": Jazz Vaasassa. Vaasa: Vasa Jazz Club r.f. = Vaasa Jazz Club r.y.

Oesch, P. (1992). Suomalainen populaarimusiikki ja historia. Helsinki: Seinäjoki: Suomen etnomusikologinen seura ry.

Oiling, M., Äijänen, M., Rönnholm, T., Schwindt, C., Mutikainen, P., Mesimäki, P., . . . Koljonen, M. (2008). DDT Jazz Band: Instituutio ja legenda: 50 vuotta yhtä soittoa. Helsinki: Trad Jazz RY.

Partanen, M. (2007). Rytmihäiriöitä: Uuden suomi-jazzin nousu. Helsinki: Like

Poutiainen, A. & Kukkonen, R. (2011). Suklaasydän, tinakuoret: Jazziskelmä Suomessa 1956-1963. Helsinki: Suomen jazz & pop arkisto.

Salmi, H. & Kallioniemi, K. (2000). Pohjan tähteet: Populaarikulttuurin kuva suomalaisuudesta. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu.

Saunio, I. (1971). Selvitys jazzin harrastuksesta, asemasta ja koulutuksesta Suomessa. Helsinki.

Seppälä, A. (1987). Kun kuvia ei kumarreta: Oh jazz-Pori jazz 1966-1987. Pori: Pori Jazz.

Silas, P. (1998). Finnish jazz '98. [Helsinki]: Finnish Music Information Centre.

Tabell, M. (2004). Jazzmusiikin harmonia. Helsinki: Yliopistopaino.

Teittinen, M. (1992). Ragtimesta keisariin: Kymenlaakson jazzhistorian näyttely [Kymenlaakson maakuntamuseossa 9.10.-22.11.1992]. S.l.: Suomen jazz-arkisto: Kotka jazz.

Tiira, H. (2012). Kirjurinluoto: Keidas keskellä kaupunkia. Pori: Lintu-Hanski.

Tuovinen, J., Hämäläinen, M., Kahila, H., Kejonen, P. & Toivanen, M. (2010). Savon jatsi: Tekijöitä ja tapahtumia vuosien varrelta. Kuopio: Kuopio jazz & blues.

Vesterinen, I. (2006). Mäyränkolon jazzareita: Tarua ja totta Old House Jazz Clubista ja suomalaisesta jazzmusiikista. Helsinki: WSOY.

Vuorela, J. (1986). Finnish jazz (3. rev. ed.). Hki: Foundation for the promotion of Finnish Music Information Center.

Vuorela, J., Muikku, J. & Sinisalo, S. (1992). What about jazz in Finland? Helsinki: Finnish Music Information Centre: Finnish Jazz Federation.

Westergård, J. (1998). Merikaupungin svengit. Kotka: Kotka Jazz ry & Wesservice.

 

Tieteellisiä artikkeleita

Haavisto, J. (1992). Suomalaisen jazzin esihistoria. Musiikin suunta, 14(1), pp. 59-61.

Haavisto, J. (1995). Jazztieto talteen: Suomen Jazz-arkisto 5 vuotta, Suomen jazz 70 vuotta. Musiikin suunta, 17(4), pp. 40-44.

Helander, N. (2001). Jazz kohtaa taiteen: Keskusteluja musiikkihybrideistä 1920- ja 1930-luvuilla. Musiikin suunta, 23(3), pp. 5-21.

Henriksson, J., Koivisto, P., Kuljuntausta, P. & Haavisto, P. (1995). Musiikin suunta 1995:4: Jazzin syvin olemus. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura.

Hytönen, E. (2007). Kollektiivisuus ja jazzmuusikoiden flow-kokemukset. Musiikin suunta, 29(4), pp. 35-44.

Hytönen, E. (2009). Kuolleesta yleisöstä tukevaan ja arvostavaan yleisöön: Yleisön merkitys ja rooli jazzissa. Etnomusikologian vuosikirja, pp. 103-122.

Jalkanen, P. (1989). Jazzkulttuurin murros ja maailmankuvan muutos populaarimusiikissa. Etnomusikologian vuosikirja, pp. 233-237.

Kainulainen, J. (2007). Suomalainen jazz - onko sellaista? Sibis: Sibelius-Akatemian lehti, 2, pp. 14-15.

Koivisto, P. (1996). Jazzin määrittelyn alkutaival Suomessa. Musiikin suunta, 18(4), pp. 25-31.

Kuljuntausta, P. (1995). Improvisointi ja kulttuuri. Musiikin suunta, 17(4), pp. 20-39.

Kärjä, A. (2001). Jazz. Musiikin suunta, 23(3), pp. 1-58.

Nieminen, A. (2013). Kun jazz rantautui Suomeen. Historia, 9(10), pp. 48-53.

Säily, M. (2015). Seitsemän ajatusta jazzista. Musiikin suunta, 1, pp. 14-21.

 

Omaelämänkertateoksia

Einiö, P. (2006). Jammaten! Helsinki: Lamplite.

Henriksson, L. (2018). Markku Johansson: Tähtien valot. [Veikkola]: Laura Henriksson.

Kaarresalo-Kasari, E. (2020). Jazztyttö. Rajamäki: Aviador.

Koivistoinen, E. (1899). Eero Koivistoinen.

Käyhkö, K. (1973). Dallapén tarina. Hämeenlinna: Karisto.

Lindström, E. & Henriksson, J. (2005). Svengaten, Erik: Erik Lindströmin elämä ja musiikki. Helsinki: Tammi.

Luntiala, H. (2017). Jazzia Jumalan armosta: Juhani Aaltosen tarina. [Rajamäki]: Aviador.

Luoma, M. (2015). Esa Pethman, syntynyt jazzmuusikoksi. Turku: Turbator.

Markkanen, L. (2018). Reiska Laine: Jazzin käsityöläinen. [Järvenpää]: Jormainos Oy.

Mårtenson, L. (2013). Laiskotellen: Niin kuin minä haluan muistaa. [Helsinki]: Gummerus.

Mäkelä, J., Laipio, M. & Gronow, P. (2019). Nubbenin levyt: Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä. [Helsinki]: Kansalliskirjasto.

Numminen, M. A. (2016). Jazzin meining. [Rajamäki]: Aviador.

Paakkunainen, S., Niiranen, O., Baron & Paakkunainen, P. (2003). Baron. [Järvenpää]: Siili ja karhu.

Petersen, J. & Aukia, J. (2006). Kultainen trumpetti: Jörgen Petersenin tarina. Helsingissä: Otava.

Rantala, I. (2011). Nyt sen voi jo kertoa. Helsinki: Teos.

Saksala, E. & Saksala, H. (2017). Sakari Kukko: Kaiken maailman pelimanni. Helsinki: Like.

Suojärvi, T. (2005). Hämeenlinnalaista jazzia Asemantakaa [sic]. Helsinki: Tauno Suojärvi.

Tikka, M. & Tamminen, T. (2011). Tanssiorkesteri Dallapé: Suomijatsin legenda 1925-2010. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

 

Väitöskirjoja

Hytönen, E. (2010). Moments of bliss and transcendence in jazz: Professional jazz musicians' reports of flow experiences.

Jalkanen, P. (1989). Alaska, Bombay ja Billy Boy: Jazzkulttuurin murros Helsingissä 1920-luvulla. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura.

Juva, A. (2008). "Hollywood-syndromi", jazzia ja dodekafoniaa: Elokuvamusiikin funktioanalyysi neljässä 1950- ja 1960-luvun vaihteen suomalaisessa elokuvassa. Åbo: Pargas: Åbo Akademis förlag; distribution: Tibo-Trading.

Liukko, V. (2012). Modaalisen jazzin tulo Suomeen. Tampere: Tampere University Press.

Liukko, V. (1989). Sointupohjaisesta skaalapohjaiseen: Ajattelutavan muutos jazzissa. Tampere: Tampereen yliopisto, Kansanperinteen laitos. [lisensiaatintyö]

Luonila, M. (2016). Festivaalituotannon merkitysten verkosto ja johtaminen: Tapaustutkimuksia suomalaisista taidefestivaaleista.

Mattlar, M. (2015). Ei mitä hyvänsä rilutusta: Populaarimusiikin tie legitiimiksi kulttuuriksi Helsingin Sanomissa 1950-1982. Helsinki: Musiikkiarkisto JAPA.

Mesiä, S. (2019). Developing expertise of popular music and jazz vocal pedagogy through professional conversations: A collaborative project among teachers in higher music education in the Nordic countries. [Helsinki]: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.

Toivanen, M. (2000). Jazz luonnollisena systeeminä: Fenomenologis-semioottinen tutkielma modernin jazzin myytistä ja sen merkityksestä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

 

Pro graduja

Arola, E. (2014). Tampere Jazz Happening verkostoissa. Jyväskylä.

Blomqvist, A. & Puurtinen, A. (1988). Naismuusikko Suomen rock- ja jazzmusiikissa: Kartoitus muusikoiden ja musiikinopiskelijoiden mielipiteistä naismuusikoiden vähyyteen. Helsinki: Sibelius-Akatemia.

Eerola, J. (1999). Pori Jazz -festivaalien musiikki päivälehdissä 1967-1995. Tampere.

Grönroos, T. (2011). Yleisöt musiikkifestivaalin toiminnassa: Kaustinen Folk Music Festivalin, Kuhmon Kamarimusiikin, Pori Jazzin ja Ruisrockin yleisöt, yleisöjen odotukset ja niihin vastaaminen festivaalijärjestäjien näkökulmasta. Jyväskylä.

Haavisto, P., Helsingin yliopisto, H. t., University of Helsinki, F. o. A. & Helsingfors universitet, H. f. (2015). Näkökulma uuteen suomalaiseen big band -musiikkiin: Improvisoidut soolot Mikko Hassisen Tangentissa. Helsingfors universitet.

Heiskanen, I. (2016) Jazzlaulajan uskottavuuden rakentuminen suomalaisessa jazzskenessä. University of Eastern Finland.

Helander, N. (2003). "Kun valtikka on neekerillä": Jazzkeskusteluja Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla. Turku.

Hietala, H. (2009). Häiriköstä jazzvieraaksi: Suunnannäyttäjä Satakunnan Kansa Kuvaamassa Pori Jazzin kävijöitä vuosina 1966-2006. Pori.

Huovinen, T. & Sirkkanen, M. (1997). April Jazz - espoolainen musiikkitapahtuma. Helsinki: Sibelius-Akatemia.

Hurri, K. K. (2000). Swingin lumoa, bebopin huumaa: Kuvaus jazzharrastajan musiikillisesta erityisorientaatiosta. [Joensuu]: Joensuun yliopisto.

Hytönen, E. (2005). Transsendenssi jazzissa: Ammattimuusikoiden flow-kokemuksia. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Hyvärinen, K. (2006). Säveltäjyys tämän päivän Suomessa: Esimerkkeinä taidemusiikki-säveltäjä Lauri Kilpiön, jazz-säveltäjä Pessi Levannon ja pop-säveltäjä Marko "Maki" Kolehmaisen musiikkisuhde ja ammatillinen omakuva. Helsinki

Iso-Pietilä, K. (2008). "Hauskaa meininkiä... vaikka työnteko onkin välillä raskasta: Vuoden 2006 toimitsijoiden motiivit osallistua vapaaehtoistyöhön Pori Jazz- festivaaleilla. Pori.

Jalkanen, P. (1975). Ravintola- ja tanssiorkesterilaitoksen murros Helsingissä 1920-luvulla. [Helsinki?].

Jaroma, J. (2005). Luovuus Jazzissa: Jazzmuusikoiden käsityksiä muusikkoudesta, improvisoinnista ja luovuudesta. Helsinki.

Kaikkonen, T. (2012). "Tänään tälläistä, joskus myöhemmin on taas erilaista": Tutkimus kolmen naisen identiteetistä pop-jazz-laulajattarena. Oulu.

Karppinen, L. (2004). Fenomenologinen jazzkritiikki. Tampere.

Karppinen, R. (2003). Hetkeen hulluna heittäytyen: Improvisoinnin näkökulma Jukka Perkon musiikkiin, muusikkouteen ja estetiikkaan. Helsinki.

Karvonen, J. (2004). Jazzia peruskoulussa ja lukiossa. Jyväskylä.

Kaukonen, K. & Tuovinen, A. (1990). Musiikkitapahtumien markkinointiviestintäkeinojen valinta ja käyttö: Case-tapauksina Pori Jazz ja Savonlinnan Oopperajuhlat. Turku.

Koivisto, P. (1999). Jazzyhteisö Tampereella 1945-1959. Tampere.

Koski, E. k. (2012). Apurahajazzia: Jazzmuusikot ja Taiteen keskustoimikunnan taiteilija-apurahat 2005-2010. Vantaa.

Koskenheimo, T. (2008). Diskursiivinen näkökulma Heikki Sarmannon asemaan säveltäjänä suomalaisessa jazzissa 1970-luvulla. Helsinki.

Koskimäki, J. (1982). Rock- ja jazzmusiikin asema Jyväskylässä 1981: Musiikkisosiologinen ja -esteettinen tutkielma. Jyväskylä.

Kuivamäki, S. (2012). "Haluttiin saada vaan jamit pyörimään Oulussa": Oululainen jazzkulttuuri 1965-75. Tampere: Tampereen yliopisto.

Kuusiniemi, M. (2005). Jazzia suomalaisittain ja ruotsalaisittain: Tapaustutkimus neljän muusikon ajatuksista tämän päivän jazzmusiikin koulutuksesta. Oulu.

Lappeteläinen, K. (2005). Kalevalaista jazzia: Intertekstuaalisuus, akkulturaatio ja autenttisuus kalevalaisen musiikin ja suomalaisen jazzin fuusiotyylissä. Jyväskylä.

Lehko, T., Helsingin yliopisto, V. t., University of Helsinki, F. o. S. S. & Helsingfors universitet, S. f. (2014). Helsingin jazztyttö. Aikalaiskirjoitusten mielikuva vai ajan hengen ilmentymä 1920-luvulla? Helsingfors universitet.

Lindqvist, S. (1998). Kulttuurin sponsorointi yrityksen viestintäkeinona: Case: Pori Jazz. Turku.

Linnainsaari, A. (2000). Matkakohteen elinkaari: Pori Jazz -festivaalin kehitys vuosina 1966-1999. Turku.

Luostarinen, H. (2018). Millaisia mielikuvia eri muusikkoudet suomalaisissa jazzmuusikoissa herättävät? Helsinki.

Mäkelä, J. (2004). Normatiivisten konstruktioiden kehittäminen transaktioriskin hallintaan: Case Pori Jazz & Rauma Blues. Pori: Turun kauppakorkeakoulu.

Nurmela, L. (2007). Kajaani Big Band/Quartet: Kainuun alueorkesterin tarina. Oulu.

Peltomäki, V. (2008). Kansainvälisen kulttuuritapahtuman markkinaorientaatio sponsoreiden suhteen: Case: Pori Jazz. Turku: Turun kauppakorkeakoulu.

Pitkänen, U. (1998). Mistä on hyvä jazzfestivaali tehty?: Pori Jazz -festivaalikirjoittelu sanomalehdissä vuosina 1966-1995 aikakautensa ja Pierre Bourdieun hyvää makua käsittelevän teorian heijastajana. Tampere.

Pärjälä, E. M. Jazzfestivaali elämysten lähteenä: Koli Jazz -festivaalikokemukset ja festivaalin merkitykset osana länsimaista elämysyhteiskuntaa. University of Eastern Finland.

Rantapää, K. (2012). Improvisoinnin maisterit: Uuden jazzsukupolven antamia merkityksiä suomalaiselle jazzmusiikille 2000-luvulla. Turku.

Rantapää, K. (2013). Perfect makeout music: A critical discourse analysis on writings about finnish jazz music in Rytmi-magazines in 2008-2011. Helsinki: Sibelius-Akatemia.

Saarinen, M. (1999). Kävijöiden näkemyksiä Pori Jazzin imagosta. Jyväskylä.

Sailavuo, T. (2007). Audiovisual heritage and digitisation: A case study of Pori Jazz Festival. Jyväskylä.

Snellman, K. (1998). Jazzjuhlien käynnistäminen ja toteutus paikallisen aloitteellisuuden näkökulmasta Suomessa ja Irlannissa. Turku.

Taalikainen, S. (1993). Nainen luovana muusikkona jazz- ja populaarimusiikissa. Helsinki: Sibelius-Akatemia.

Taalikainen, S. (1997). Naiset big band -muusikkoina. Helsinki: Sibelius-Akatemia.

Talvisto, M. (2012). Jazzfestivaalin tuottajan ammattikuva. Helsinki.

Timmerbacka, M. (2014). Genrekonventioner i bilder: Skivomslagens roll i konstruktionen av genrerna reggae, världsmusik, jazz och klassisk musik. Åbo: Åbo Akademi.

Vainiomäki, M. (2010). Junnun tarina: Juhani Aaltosen musiikillinen elämäkerta. Helsinki.

Vuorinen, A. (2012). Improvisoijan taival: Suomalaisten jazzmuusikoiden ajatuksia oppimisesta. Helsinki.

Vähäpassi, S. (1999). Arts organisation as a third sector employer. Helsinki: Sibelius-Akatemia.

Väisänen, K. (2004). Sakari Kukko - elämä, ura ja tuotanto: Pala suomalaisen populaarimusiikin historiaa vuodesta 1953 nykypäiviin. Helsinki.

Vänttinen, P. (1998). Turku Jazz: Osakunnista konserttisaleihin: tapaustutkimus jazzista ja sen harrastajista. Turku.

 

AMK-opinnäytetöitä

Aavaharju, M. (2010). Musiikkitapahtuman markkinoinnin suunnittelu: Case: Helsinki Classic Jazz Festival. Helsinki.

Alén, A. & ammattikorkeakoulu, H. (2016). Tampere Jazz Happening -festivaalin markkinoinnin kehittäminen. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Annanperä, P. & ammattikorkeakoulu, K. (2012). BIG BAND -KONSERTIN TUOTTAMINEN JA TAITEELLINEN JOHTAMINEN: Kapellimestarin moniammatillinen toimenkuva. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.

Boelius, E. & ammattikorkeakoulu, S. (2013). Planning and staging the backstage area as an integral part of event production and management on temporary venues. Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Haimakainen, E. & ammattikorkeakoulu, J. (2015). Tapahtuman imago uusien ja vanhojen asiakkaiden silmin: Case: Keitelejazz. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Hannuksela, P. & Valtanen, T. (2007). Pori Jazz- festivaalin vaikutukset alueen yrityksiin. Pori.

Hannus, L. (2005). Digitaalisen jazzmuseon konsepti. Pori.

Heikura, M. & ammattikorkeakoulu, H. (2016). Siistii! Malli kolmannen sektorin ja lukion yhteistyöstä tapahtumatuotannossa: Case: SaloJazz. Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Hirviaho, H. (2003). Yksityismajoitus Porin jazzfestivaaleilla vuonna 2002: Opinnäytetyö. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Häkkinen, H. (2012). Kävijätutkimus - Raahe Festival & Raahen Rantajatsit. Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Häkkinen, J. & Ammattikorkeakoulu, M. (2013). Jazzin kentän managerit ja agentit: Toimija-analyysi. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Kallionpää, S. (2016). Osaamista ja elinvoimaa: Suomalainen nykyjazz kolmen Emma-ehdokkaan silmin. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Kaulanen, M. (2003). Ylläs Jazz & Blues -tapahtuman imago tapahtumamatkakohteena. Joensuu.

Kynsijärvi, H. (2014). Live in advance: Production of online marketing videos for UMO Jazz Orchestra's concert productions. Jyväskylä.

Laakso, K. & Ammattikorkeakoulu, M. (2012). Muusikko yrittäjänä. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Lamminen, J. (2002). Lanseerausprosessi: Case Sony Jazz Center. [Pori]: Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Leppänen, A. (2019). Naiset laulaa, miehet soittaa: Musiikin ammattilaisuuden sukupuoli ja naisen rooli rytmimusiikin ammattilaisena.

Martikainen, A. & Laurea-ammattikorkeakoulu. (2010). Talkoolaisten työtyytyväisyyden kartoitus Järvenpään Blues & Jazz Diggarit Ry. Laurea-ammattikorkeakoulu.

Mikkola, S. & ammattikorkeakoulu, O. (2016). Digitaalisen markkinointiviestinnän suunnitelma Elojazz-festivaalille 2016. Oulun ammattikorkeakoulu.

Muotio, E. (2014). Jazzia juurruttamassa eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan: Tatsi – Seinäjoen rytmimusiikin yhdistys ry:n toiminnan kehittäminen. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Niemelä, V. (2015). Tuuba jazzmusiikissa: 100 vuotta vaskibasson historiaa. Oulu.

Paarto, N. & ammattikorkeakoulu, T. (2016). Tapahtumasponsoroinnin hyödyt ja haasteet. Tampereen ammattikorkeakoulu.

Pietiläinen, N. (2011). Sosiaalisen median viestintäsuunnitelma Viapori Jazz-festivaaleille. Helsinki.

Pokela, V. (2015) Suomi Eurooppalaiselle Jazzkartalle: Jazz Finland -festivaalin Vaikuttavuus Ja Kehittäminen. Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Pokki, R. & ammattikorkeakoulu, H. (2017). We Jazz -festivaalin viestintäsuunnitelma: Case: We Jazz 2016. Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Pääkkönen, E. & ammattikorkeakoulu, O. s. (2012). Markkinoinnin keinot kulttuuritapahtumabrändin rakentajina. Oulun seudun ammattikorkeakoulu.

Rantanen, E. & ammattikorkeakoulu, S. (2013). VIP-tuotemyynnin seurantatutkimus, Pori Jazz 66 ry. Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Repo, J. & ammattikorkeakoulu, S. (2013). Sustainable customer relations with merchant customers for Pori Jazz 66 ry. Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Savela, E. & Ammattikorkeakoulu, M. (2016). Mitä on vapaus?: Muusikoiden kokemuksia vapaudesta. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Siitonen, L. (2019). Vastaavatoiminnan kehittäminen Elojazz- ja Oulunsalo Soi -festivaaleilla sekä Ilmakitaransoiton MM-kisoissa.

Suikkari, T. (2007). Kulttuurin sponsorointi: Case: April Jazz. Helsinki.

Suominen, L. (2008). Baltic Jazz, en lyckad festival enligt de uppträdande artisterna? Åbo.

Tuomala, M. & Raatesalmi, S. (2007). Visitor satisfaction of Kalkkirannan Jazz. Porvoo.

Uronen, E. & ammattikorkeakoulu, J. (2011). TAPAHTUMAN ONNISTUMISEN ELEMENTIT: Esimerkkitapahtumana Äänekosken Jazzkatu. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Vauhkonen, K. (2016). Keitelejazz-festivaalin markkinoinnin kehittämissuunnitelma: Paikallisesta yhteistyöstä vahvempi verkosto. Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Väärä, E. & ammattikorkeakoulu, H. (2016). Organising Baltic Jazz festival. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.