30.4. juhlitaan jälleen UNESCOn kansainvälistä jazzpäivää. Jazzin taiteellisen itseisarvon lisäksi päivä viestii rauhan, kulttuurienvälisen yhteistyön sekä ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolesta. Suomen Jazzliitto järjestää noin puolitoista viikkoa kestävän Jazzpäivä-kampanjan, jonka kasvoina loistavat tänä vuonna Emilia Sisco ja Juhani ”Junnu” Aaltonen.
Huhtikuun 30. päivänä vietettävä UNESCOn kansainvälinen jazzpäivä juhlii jazzmusiikkia ja sen roolia kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja rauhan viestinviejänä. Suomessa juhliminen aloitetaan jo 20.4. alkavalla Jazzpäivä-kampanjalla, joka nostaa esiin kotimaisia jazztapahtumia ja -juhlallisuuksia noin puolentoista viikon ajan.
Jazzin itseisarvon lisäksi juhlapäivän laajempi sanoma, kulttuurienvälinen yhteistyö, rauha sekä ihmisarvojen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, on nykyisten sotien varjossa erityisen ajankohtainen. Kansainvälisen jazzpäivän johtohahmo, legendaarinen pianisti sekä UNESCOn hyvän tahdon lähettiläs Herbie Hancock on aikanaan pukenut jazzin merkityksen ytimen seuraavasti: “Jazzissa on toivoa ja solidaarisuutta, joita me kaikki tarvitsemme juuri nyt.”
Suomen Jazzliiton Jazzpäivä-kampanjan kasvoina toimivat vuonna 2026 laulaja Emilia Sisco ja saksofonisti ja huilisti Juhani ”Junnu” Aaltonen.
Suomalais-sambialainen laulaja-lauluntekijä Emilia Sisco on suomalaisen soulin kiinnostavimpia uusia ääniä. Siscon musiikissa kaikuvat soulin, jazzin ja bluesin juuret, mutta hänen ilmaisunsa on tuore ja vahvasti omaleimainen. Siscon vuonna 2024 julkaistu debyyttialbumi Introducing Emilia Sisco sai kansainvälistä ylistystä, ja Suomessa Helsingin Sanomat nimesi sen vuoden parhaisiin kotimaisiin debyytteihin. Albumin ja artistin erinomaisen vastaanoton myötä Sisco onkin ennättänyt esiintyä jo useilla Suomen merkittävimmillä festivaaleilla, kuten Flow Festivalilla, Provinssissa, Ruisrockissa ja Helsingin juhlaviikoilla.
Juhani “Junnu” Aaltonen on kiistatta yksi kotimaisen jazzin merkittävimmistä saksofonisteista ja huilisteista, yksi eniten levyttäneistä suomalaismuusikoista ja suomalaisen spiritual jazzin uranuurtaja. Aaltonen tunnetaan monipuolisena muusikkona, jonka ilmaisu ulottuu klassisesta musiikista free jazziin. Hän on UMO Helsinki Jazz Orchestran ja Tasavallan Presidentin alkuperäisjäsen, ja on tehnyt yhteistyötä muun muassa Peter Brötzmannin, Jan Garbarekin, Andrew Cyrillen ja Edward Vesalan kaltaisten legendojen kanssa. Aaltosen ansiot on huomioitu Jazzliiton Yrjö-palkinnolla, kahdella Jazz-Emmalla sekä säveltaiteen valtionpalkinnolla.
Sekä Sisco että Aaltonen kokevat jazzmusiikin ilmentävän vapautta.
”Jazzissa on valtavasti moninaisuutta ja ainutlaatuisuutta. Se on tutkiskelua. Se on vuoropuhelua. Se on vapautta ja tunnetta”, kuvailee Sisco jazzin olemusta.
”Jazz on vapauden huuto!”, kiteyttää Aaltonen.
International Jazz Day – kansainvälinen jazzpäivä ja Jazzpäivä-kampanja
Vuonna 2011 Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO nimitti 30. huhtikuuta International Jazz Day:ksi eli kansainväliseksi jazzpäiväksi nostaakseen esiin jazzia ja sen diplomaattista tehtävää yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa. Jo yli vuosikymmenen ajan jazz on taidemuotona virallisesti tunnustettu rauhan, kulttuurienvälisen vuoropuhelun, monimuotoisuuden sekä ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen edistäjänä.
Kansainvälistä jazzpäivää johtaa legendaarinen pianisti ja -säveltäjä Herbie Hancock, joka toimii UNESCOn kulttuurienvälisen vuoropuhelun hyvän tahdon lähettiläänä ja Herbie Hancock -instituutin puheenjohtajana.
Vuonna 2026 Suomen Jazzliitto haastaa suomalaisia ottamaan osaa UNESCOn Kansainvälisen jazzpäivän juhlintaan Jazzpäivä-kampanjan myötä. Ohjeet osallistumiseen löytyvät Jazzliiton sivulta täältä.
Kuvat: Kai Kuusisto ja Maarit Kytöharju