Siirry pääsisältöön

Jazzkynä

Jazz: Music of inclusion

This piece is more about being true to oneself as an art professional, which entails embracing all aspects of one's existence, than it is about jazz or diversity.


Elävää musiikkia elävällä planeetalla

Olemme sinnitelleet jo vuoden ajan poikkeusolosuhteissa. Pitkään kestänyt kriisi on pakottanut meidät pysähtymään, sopeutumaan sekä sopeuttamaan elämämme ja toimintamme yhä uudelleen muuttuneisiin olosuhteisiin, joissa ainoa varma asia vaikuttaa olevan epävarmuus. Silti joitain hyviäkin asioita voi tästä äkkipysähdyksestä seurata, myös musiikkialalle. Yhden näkymän valoisampaan tulevaisuuteen pyrkii tarjoamaan Suomen Kestävämmän musiikkialan työkalupakki (KEMUT) -hanke.


How the UMO Helsinki Jazz Orchestra and other professional European big bands responded to the first year of the pandemic (It’s not all bad)

I was talking on the telephone a few days ago with Bettina Uhlmann, the manager of the Zürich Jazz Orchestra in Switzerland. We’ve known each other for a long time, so after we discussed our official business the conversation moved on to “So, how is it really going?”
Her answer was “Well, at least we are not managing or conducting Choirs.”
This sums up the situation for jazz orchestras and big bands at the moment.

 

 


SaloJazz ja moninainen yhteistyö

SaloJazz syntyi vuonna 2012 kesäkuisena iltana Salon Valintatalon bussipysäkillä. Keskustelimme silloisen jazzmusiikin läänintaiteilija Ilkka Rantamäen kanssa Salon tapahtumatarjonnasta, jossa oli selvästi aikuisväestölle suunnattavan, säännöllisesti järjestettävän musiikkitapahtuman mentävä aukko. Siispä järjestämään sellainen. Kitaristi Jonathan Kreisberg oli tulossa syyskuun lopussa Suomeen kiertueelle kvartettinsa kanssa Ilkan organisoimana, mikä määritteli tulevan festivaalin ajankohdan. Mukaan kolme alueellista kokoonpanoa ja ensimmäisen tapahtuman ohjelma oli valmis. Päällimmäisenä tavoitteena oli käynnistää korkeatasoinen musiikkitapahtuma, joka kasvaa rauhallisesti ja on hengissä vielä kymmenen vuoden päästäkin. Varsinais-Suomen taidetoimikunnan tarjoaman kuukausipalkkaisen läänintaiteilijan työpanos festivaalin ideoinnissa ja alkuvuosien käynnistämisessä ja kehittämisessä oli erittäin merkittävä.


Jazzvientiä korona-aikaan

Otsikko tuntuu nyt haastavalta, kukaan ei liiku Suomesta juuri minnekään tällä hetkellä. Suomen Jazzliiton luotsaaman, kotimaisten jazz-alan yritysten vientiosaamista edistävän Jazz Finland International –hankkeen toinen kausi käynnistettiin luottavaisin mielin viime vuonna, mutta tänä keväänä se alkoi jumittaa pahemman kerran korona-kurimuksen vuoksi. Toimijoiden mieli on maailmalle, mutta mahdollisuudet ovat vähissä monista hyvistä suunnitelmista ja vientituista huolimatta. Suomi on kaukana manner-Euroopasta saatika Amerikoista tai Aasiasta, jonne pääsy on nyt käytännössä mahdotonta matkustus- ja kokoontumisrajoitusten vuoksi. Tilanne olisi toinen, jos olisimme esim. Etelä-Saksassa, josta voi hurauttaa autolla muutamassa tunnissa useisiin Euroopan maihin, joissa Suomen tapaan pienet tapahtumat kuitenkin pyörivät – olkoonkin, että myös siellä pääosin paikallisella ohjelmalla.



Jazzperhe kasvaa ja kehittyy

Kun ensimmäisen kerran osallistuin Europe Jazz Networkin tapaamiseen Istanbulissa 2005, jäsenorganisaatioita oli 52 ja perhepotrettiin mahtui helposti koko porukka. Kuluneiden vuosien aikana EJN on kasvanut tasaisesti, ja maaliskuisessa hallituksen kokouksessa totesimme jäseniä nyt olevan 164.