Huhtikuun 30. päivänä vietettävä UNESCOn kansainvälinen jazzpäivä juhlii jazzmusiikkia ja sen roolia kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja rauhan viestinviejänä. Suomessa juhliminen aloitetaan jo 22.4. alkaen käynnistyvällä Jazzpäivä-kampanjalla, joka nostaa esiin kotimaisia jazztapahtumia ja jazzjuhlallisuuksia yli viikon ajan.
Jazzin itseisarvon lisäksi juhlapäivän laajempi sanoma, kulttuurienvälinen yhteistyö, rauha sekä ihmisarvojen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, on Ukrainan ja Gazan sotien varjossa erityisen ajankohtainen. Kansainvälisen jazzpäivän johtohahmo, legendaarinen pianisti sekä UNESCOn hyvän tahdon lähettiläs Herbie Hancock on aikanaan pukenut jazzin merkityksen ytimen seuraavasti: “Jazzissa on toivoa ja solidaarisuutta, joita me kaikki tarvitsemme juuri nyt.”
Suomessa jazzin ilosanomaa edistetään Suomen Jazzliiton järjestämällä Jazzpäivä-kampanjalla. Kampanjan kasvoina toimivat vuonna 2024 lyömäsoittaja Abdissa “Mamba” Assefa ja laulaja Aili Ikonen.
Abdissa “Mamba” Assefa on ikäpolvensa työllistetyin lyömäsoittaja ja rumpali jazz- ja populaarimusiikin kentällä, ja yli 30-vuotisen uransa aikana Assefa on soittanut yli 1500 kappaleella ja noin 300 albumilla. Assefan keskeisiin yhtyeisiin kuuluvat mm. Sami Saari & Cosmosonics, Giant Robot, Bomfunk MC’s, Nuspirit Helsinki, Rinneradio, Fat Beat Sound System, Timo Lassy Band, Jarmo Saari Republic ja The Shubie Brothers. Assefa oli myös mukana edustamassa Suomea vuoden 1998 Euroviisuissa osana Edea-yhtyettä.
Aili Ikonen on valovoimainen laulaja, säveltäjä ja sanoittaja, joka esiintyy laaja-alaisesti aikamme huippuartistien kanssa. Ikosta on kuultu niin RSO:n, UMO Helsinki Jazz Orchestran, Sinfonia Lahden, Norrbotten Big Bandin, Tampere Filharmonian kuin Linnan juhlienkin solistina. Ikosen ura sisältää myös yhteistyötä Jukka Perko Avaran ja Herdin kaltaisten jazzyhtyeiden kanssa, big band -produktioita ja Ella Fitzgerald -tulkintoja. Ikonen tunnetaan nykyisin myös Rajaton-lauluyhtyeen jäsenenä.
Sekä Assefa että Ikonen nostavat jazzissa itselleen tärkeäksi sen, miten se tuo ihmisiä yhteen.
”Jazz on parhaimmillaan dialogeja, vapautta, valintoja ja voimakasta läsnäoloa. Se tarjoaa mahdollisuuden hetkessä elämiseen ja jonkun yhdessä luodun jakamiseen,” kuvailee Assefa.
”Jazzin voima piilee ihmisten yhteydessä toisiinsa. Jazz herättelee, virkistää, viihdyttää, ravistelee, ravitsee, syleilee, inspiroi ja auttaa näkemään uusin silmin, kuulemaan uusin korvin,” sanoittaa Ikonen.
International Jazz Day – Kansainvälinen jazzpäivä ja Jazzpäivä-kampanja
Vuonna 2011 Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO nimitti 30. huhtikuuta International Jazz Day:ksi eli Kansainväliseksi jazzpäiväksi nostaakseen esiin jazzia ja sen diplomaattista tehtävää yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa. Jo yli vuosikymmenen ajan jazz on taidemuotona virallisesti tunnustettu rauhan, kulttuurienvälisen vuoropuhelun, monimuotoisuuden sekä ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen edistäjänä.
Kansainvälistä jazzpäivää johtaa legendaarinen pianisti ja -säveltäjä Herbie Hancock, joka toimii UNESCOn kulttuurienvälisen vuoropuhelun hyvän tahdon lähettiläänä ja Herbie Hancock -instituutin puheenjohtajana.
Vuonna 2024 Suomen Jazzliitto haastaa suomalaisia ottamaan osaa UNESCOn Kansainvälisen jazzpäivän juhlintaan Jazzpäivä-kampanjan myötä. Ohjeet osallistumiseen löytyvät Jazzliiton sivulta: www.jazzliitto.fi