Jazzliiton vuosittainen jäsentapahtuma Valtakunnalliset Jazzpäivät vietettiin tänä vuonna Tampere Jazz Happeningin yhteydessä ajan henkeen kuuluvissa merkeissä. Yrjö-palkintoseremoniaa ja palkitun konserttia seurasi maskit kasvoillaan puolet Pakkahuoneelle normaalioloissa mahtuvasta yleisöstä. Pakkahuoneen palkintoseremonia kuitenkin streamattiin ja tallennetta voi katsoa ilmaiseksi osoitteesta https://tiketti.stream/fi/stream/72237. Tämänvuotinen Yrjö-palkittu saksofonisti Timo Lassy ja Andania-tunnustuksen vastaanottanut toimittaja Matti Laipio pohdiskelivat palkinnon merkitystä juuri tällaisina aikoina – etähaastattelussa tietysti.
Suomen Jazzliiton Yrjö-palkintoa on jaettu vuodesta 1967 kunakin vuonna ansioituneelle suomalaiselle jazzmuusikolle. Tänä vuonna palkinnon vastaanotti saksofonisti-säveltäjä-yhtyeenjohtaja Timo Lassy. Yrjö-raati kuvaili Lassyn kuuluvan suomijazzin ehdottomaan aateliin, ja hänen ulottaneen fanipohjansa myös jazzdiggariston ulkopuolelle. Miltä Yrjön vastaanottaminen tuntuu juuri tänä vuonna, Timo Lassy?
– On suuri kunnia vastaanottaa palkinto! Nyt kun Happening järjestetään poikkeuksellisesti pelkästään kotimaisin voimin, on erityisen hienoa päästä esiintymään Tampereen jazzviikonvaihteessa peräti kahdella eri kokoonpanolla, saksofonisti kuvailee.
Kuva: Timo Lassy vastaanotti Yrjö-palkinnon Pakkahuoneen lavalla. Kuvaaja: Maarit Kytöharju.
Harkinnanvaraisen Andania-palkinnon sai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen jazzin hyväksi oikeutetusti Matti Laipio, joka silloisena Jazzliiton puheenjohtajana oli vuonna 1988 itse palkintoa luomassa! Jazzliiton puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä Laipio on toiminut useaan otteeseen 1970–1990-luvuilla, ja jazzkentällä hän on tullut tunnetuksi varsinkin toimittajana ja kirjoittajana. Matti Laipio, miten Andania sai alkunsa?
– Vuoden 1988 keväällä Chrisse Schwindt [DDT Jazz Bandin rumpali, toim. huom.] soitti ja ehdotti, että liitto antaisi Yrjö-palkinnon silloin 30 vuotta toimineelle DDT Jazz Bandille. Sanoin, ettei onnistu, sillä Yrjö annetaan aina yksittäiselle muusikolle. Mietin hetken ja jatkoin, että tällaista eräänlaista elämäntyön huomioimista varten voitaisiin perustaa uusi palkinto. Niin sitten tein esityksen uudesta palkinnosta liiton hallitukselle ja ensimmäinen Andania jaettiin DDT:lle syksyllä 1988, Laipio kertoo ja jatkaa:
– Todella mukava huomata, että pitkäaikainen toimintani huomioidaan näin hienolla tavalla!
Kuva: Matti Laipio kunniakirja kädessään lavalla. Kuvaaja: Maarit Kytöharju.
Nyt 17. kertaa jaettu palkinto on nimetty S/S Andania -laivan mukaan, jolla ensimmäiset jazzmuusikot väitetysti saapuivat Helsinkiin vuonna 1926. Suomen Jazzliitto ry. perustettiin muusikoiden toimesta vuonna 1966 ja ensimmäisillä Jazzpäivillä vuonna 1967 jaettiin ensimmäinen Yrjö-palkinto Eero Koivistoiselle. Laipio, yksi “jazzin äänistä” Yleisradiossa, tiivistää kotimaisen jazzin historiaa näin:
– Jazzliiton perustamisen aikoihin 1960-luvun puolivälissä Suomeen oli kehittynyt ensimmäinen varsinainen jazzmuusikkopolvi. Sitä ennenhän Suomessa oli jazzia soittavia tanssimuusikoita, ei varsinaisia jazzmuusikoita. Tässä uudessa porukassa olivat mm. Eero Koivistoinen, Heikki Sarmanto ja Edward Vesala. He myös tavoittivat nopeasti kansainvälisen tason, Laipio ynnää. Timo Lassy komppaa aloittaneensa jazzin harrastamisen 1990-luvulla juuri merkittävistä uranuurtajista, kuten Koivistoisesta ja Juhani “Junnu” Aaltosesta (joka Yrjö-palkittiin toisena, vuonna 1968).
– Ensimmäisen modernin sukupolven soittajien suhteellisen pieni joukko täydentyi pikkuhiljaa 1980-luvulle asti. Mutta varsinainen rysäys alkoi 1980-luvun puolivälin jälkeen, kun Sibelius-Akatemian jazzosastolta alkoi valmistua entistä paremman ja monipuolisemman koulutuksen saaneita muusikoita, joille myös kansainvälisyys niin opiskelussa ja kuin työskentelyssä on ollut alusta lähtien itsestäänselvyys, Matti Laipio kertoo Suomen jazzin seuraavasta murroksesta. Lassy mainitsee omaan työhönsä vaikuttaneista edellisen sukupolven jazztaiteilijoista Severi Pyysalon (Yrjö 1988) ja Jukka Perkon (Yrjö 1989).
Timo Lassy valmistui Sibelius-Akatemian jazzosastolta musiikin maisteriksi vuonna 2005.
– Uudelle vuosituhannelle tultaessa musiikista ja foninsoitosta alkoi muodostua enenevässä määrin itselleni ammatti. Voin sanoa olleeni erittäin onnekas, että satuin kasvamaan juuri tuon 2000-luvun alussa esiinmarssin suorittaneen vahvan uuden suomalaisen jazz-sukupolven mukana, Lassy kertoo viimeisimmästä musiikillisesta “uudesta aallosta”. Timo Lassy itse kuuluu varmasti 2020-luvun nuorten jazzareiden esikuviin, sillä hän vaikutti ennen soolouraansa 2000-luvun alun käänteentekevissä yhtyeissä U-Street All Stars sekä The Five Corners Quintet, jotka toivat jazzin takaisin tanssiklubeille Helsingin Punavuoresta lähtien.
Lassy ja Laipio ovat yhtä mieltä, että kotimainen jazz on kehittynyt positiiviseen suuntaan viimeisimpien vuosikymmenien aikana, ja käyrä tuntuu edelleen kohoavan:
– On ollut hienoa seurata tätä suomalaisessa jazzissa tapahtunutta huikeaa kehitystä. Toivotaan myötätuulen jatkuvan. Suomessa on nykyään komea joukko korkeatasoisia jazzmuusikoita, joista monet ovat täysin maailmanluokan soittajia, Laipio kehuu ja Lassy jatkaa:
– Ja useammalla artistilla on myös mahdollisuuksia päästä esiin maailmalla! Artistit ja oikea yleisö ovat lähentyneet ja monet muusikot ovat ulospäinsuuntautuneempia. Jazzmusan diggailusta on tullut nuoremman sukupolven keskuudessa suositumpaa, musiikista nautitaan yli genrerajojen ja se soi myös muillakin kuin perinteisillä jazzfestareilla.
Yrjö-palkinto meni jälleen kerran ajankohtaiseen osoitteeseen. Korona-aika on verottanut harmillisesti myös Timo Lassyn konserttitoimintaa, mutta onneksi tuoreehko livelevy Savoysta lohduttaa Lassy-fanien syksyä. Kehutulla Big Brass (Live at Savoy Theatre Helsinki) -albumilla kuullaan Timo Lassy Bandin lisäksi Ricky-Tick Big Bandin vaskisektiota. Tampereella Timo Lassy Bandia kuullaan Yrjö-konsertin lisäksi sunnuntaina 1.11. klo 18.30 Pakkahuoneella. Konsertti myös streamataan livenä.
Andania-tunnustuksen saaja oli siis tänä vuonna myös tunnustuksen luoja. Toimittaja Matti Laipio on urallaan luonut myös muuten pohjaa suomalaisen jazzin kehitykselle. Hän on muun muassa omien sanojensa mukaan “järkännyt konsertteja, ollut erilaisissa kilpailuissa tuomarina, jäsenenä monissa palkintolautakunnissa, kirjoitellut erilaisia lausuntoja, luennoinut 70-luvulta alkaen, tuottanut levyjä, edustanut Suomea muistaakseni kolmesti jazztietouden EM-kisoissa...” ja listaa voisi varmasti jatkaa loputtomiin. Herralla on varmaan edelleenkin monta rautaa tulessa?
– Vaikka Andania onkin eräänlainen elämäntyöpalkinto, en aio lopettaa jazzpuuhiani tähän. Edelleen on näet erilaisia projekteja vireillä. Tulossa on muun muassa luentoja ja kirjallisia töitä, Laipio vihjaa.
Jäämme innolla odottamaan!
Teksti: Raisa Siivola.
Kuvat: Maarit Kytöharju.