Kiertuetoiminta ratkaisee paljon. Tai kuten kollegani toimistossa usein huomauttaa, ”kiertuetoiminta ratkaisee kaiken”.
Kiertuetoiminta on tänä päivänä ajankohtaisempi teema niin kotimaassa kuin kansainvälisesti kuin ehkäpä koskaan. Kiertuetoiminnan edistäminen kiinnittyy vahvasti musiikin alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden kysymyksiin, tuotantojen elinkaariajatteluun, mutta myös ekologisesti kestäviin tapoihin tuottaa ja kuluttaa kulttuuria.
Nykymuodossaan Jazzliiton vuotuinen kiertuetoiminta käsittää noin 100 konserttia noin 40 eri paikkakunnalla vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Jazzliitolle toiminta-avustusta kiertuetukijärjestelmään, ja Jazzliitto käyttää saamastaan kokonaistoiminta-avustuksesta noin puolet valtakunnallisen kiertuejärjestelmän toteuttamiseen.
Kiertueyhtyeiden majoituksista, matkoista, kiertueviestinnästä, äänentoistosta, ääniteknikoista ja palkanmaksusta huolehtii Jazzliitto. Kiertuekonserttien paikalliset tilaajat varaavat kiertueyhtyeitä paikkakunnalleen, hoitavat käytännön järjestelyt paikan päällä sekä maksavat Jazzliitolle konserttipalkkion. Palkkio on kohtuullinen, koska Jazzliitto voi subventoida hintoja opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamansa avustuksen johdosta. Tällä taataan, että jazzmusiikkia kuullaan sen moninaisissa muodoissaan eri puolilla Suomea aina Hangosta Muonioon. Joillain paikkakunnilla Jazzliiton jazzkonsertit saattavatkin olla vuoden ainoita jazzelämyksiä.
Jazzliiton kiertuejärjestelmää on hiottu vuosien saatossa, ja se on nykyisellään huippuunsa viritetty, kustannus- ja resurssitehokas järjestelmä. Tämä todettiin jo mm. vuonna 2005 opetusministeriön tilaamassa Musiikin alueellinen tarjonta -selvityksessä. Selvityksessä todettiin mallin toimivan hyvin, ja että samankaltainen tukijärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön myös muille musiikin lajeille, kuten esimerkiksi kansanmusiikille tai maailmanmusiikille. Kansanmusiikin osalta näin myöhemmin tapahtuikin.
Konkreettisena toimenpide-esityksenä vuoden 2005 selvitys esitti, että elävän musiikin kiertuetuen kokonaisuutta (sisältäen jazzmusiikin edistämiseen suunnatun määrärahan) kasvatettaisiin kumulatiivisesti joka vuosi 200 000 eurolla siten, että vuonna 2011 avustuksia myönnettäisiin yhteensä 1 230 000 euroa.
Tällaisesta miljoonapotista voimme yhä vain haaveilla. Päin vastoin, nykyiset taiteen ja kulttuurin leikkaukset kohdistuvat myös kiertuetoimintaan.
Parhaillaan tekeillä olevan kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteissaan Jazzliitto nostaa vahvasti esiin, että kiertuetoiminnan rakenteita tulisi vahvistaa ja uusia rakenteita luoda monipuolisten kulttuuripalvelujen turvaamiseksi eri puolilla Suomea myös tulevaisuudessa.
Tavoitteissaan Jazzliitto esittää, että kiertuerakenteita vahvistamalla ja uusia kiertämistä mahdollistavia toimintamalleja luomalla eri taiteen aloille edistetään taiteen saavutettavuutta ja alueellista saatavuutta tilanteessa, jossa kaupungistumiskehitys kiihtyy ja väestökato uhkaa monia paikkakuntia. Kiertuetoiminta toteuttaa teosten ja tuotantojen elinkaariajattelua, ja on usein ekologisesti kestävin ja resurssitehokkain tapa saada taidetta valtakunnallisesti eri puolille Suomea. Kiertuetoiminnalla voidaan vahvistaa kulttuuripalvelujen monipuolisuutta, tiivistää instituutioiden ja taiteen vapaan kentän yhteistyötä sekä kaventaa alueellisia eroja eri taiteenlajien tarjonnassa. Toimivat kiertuerakenteet Suomessa luovat pohjaa myös kansainvälisten artistien kiertämiselle, edistäen kulttuurien välistä vuoropuhelua ja viennin edellytyksiä.
Jazzliitto ei ole ainoa kiertuetoiminnan puolestapuhuja.
Myös mm. Suomen Teatterit ry nostaa kiertuetoiminnan merkityksen esiin omissa kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteissaan:
”Laajat yhteistyöverkostot ja vierailu- ja kiertuemahdollisuuksien kehittyminen ovat esittävän taiteen alan tulevaisuutta.--- Esittävän taiteen liikkuvuus kotimaassa on yksi osa kestävää toimintaa. Uuden produktion tekeminen on aina taloudellinen ja materiaalinen panostus, joten on tärkeää, että produktioiden esityskaaret ovat mahdollisimman pitkiä. Yhteistuotannot ja produktiot, joita esitetään useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla, mahdollistavat samalle produktiolle pitkän eliniän ja enemmän yleisöä. Kansainvälinen yhteistyö, vierailut ulkomailla ja kiertäminen kotimaassa on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Tulevaisuusajattelussa vienti- ja kiertuetukien tulisi kannustaa kestävään liikkumiseen ja pidempiin yhteistyörakenteisiin yksittäisten lyhyiden ulkomaille suuntautuvien esitysvierailuiden sijaan.”
Myös LiveFIN ry visioi kiertämisen tulevaisuutta omissa selonteon tavoitteissaan:
”Elävän musiikin alan toiminnan peruselementin – kiertueiden tekemisen ekologisuutta tuetaan tehokkaasti. Alalla tunnistetaan kiertueiden vaikutukset kestävän kehityksen tavoitteisiin ja on olemassa kiertuetukimalli ekologisesti kestävimmille kiertueille, jotka elävöittävät myös alueellisesti muuttotappiokuntien kulttuuritoimintaa.”
Yllämainittuihin sitaatteihin on helppo yhtyä.
Kotimaassa tulisi kehittää kiertuetukia tukemaan vahvemmin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti tapahtuvaa kiertämistä. Kiertuetoiminta on usein jo lähtökohdissaan yksittäistä vierailua ekologisempaa, mutta samaan aikaan kiertuetukien tulisi tulevaisuudessa huomioida kiertueiden suunnittelu mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaksi.
Suomen Jazzliitto laati vuonna 2023 Yhdessä kohti kestävämpiä jazzkiertueita – Jazzliiton tiekartta hiilineutraaliin kiertuetoimintaan 2030 -tiekartan kohti oman kiertuetoimintansa hiilineutraaliutta. Jazzliitto myös lisäsi ympäristökriteerit yhteistuotantokiertuetukeensa 2023.
Elävän musiikin ala käy jatkuvaa hyvää, tiivistä keskustelua kiertuetoiminnan kestävyyden kehittämisestä ja vuonna 2023 julkaistu Elävän musiikin ilmastotiekartta vie elävän musiikin alan kiertuetoimintaa kokonaisuutena oikeaan suuntaan ja kohti Suomen hiilineutraaliustavoitetta 2035. Ilmastotiekartta esittää ilmastotoimenpiteitä kiertuetoiminnan kaikille osapuolille; festivaaleille, klubeille, muusikoille, managereille, järjestöille, kunnille ja rahoittajille. Kulkemalla jokainen osaltaan kohti kestävämpiä esittävän taiteen käytäntöjä, kuljemme myös kohti ilmastoa vähemmän kuormittavaa kiertuetoimintaa.
Kiertuetoiminnan yhteiskehittäminen avaa myös paljon uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Jazzliiton viimeisimpiä yhteistöitä on yhteiskiertue Konserttikeskuksen kanssa, jossa samoilla matkustuksen päästöillä toteutettiin päivällä koulukonsertteja, ja illalla klubikonsertteja. Parhaillaan Jazzliitto suunnitteleekin, kuinka sen kiertuejärjestelmää voi hyödyntää nykyistä enemmän jazzmusiikin yleisötyössä.
Kotimaamme valtakunnallinen jazzkiertuejärjestelmä- ja verkosto on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Viimeisimmäksi Jazzliitto pyydettiin laajaan kansainväliseen EU-rahoitteiseen Better Live – A sustainable circulation of musicians in Europe -hankkeeseen, jossa kehitetään ja edistetään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää kiertämistä Euroopassa. Hankekumppanit ovat olleet vaikuttuneita suomalaisesta jazzkiertueverkostosta samoin kuin sen parissa tehdystä ilmastotyöstä.
Jazzliitolla on vankka kokemus kiertueiden järjestämisestä, niin kotimaassa kuin myös Pohjoismaissa, ja esittelemme mielellämme kiertuetoiminnan myönteisiä vaikutuksia niin muusikoiden työllistymiselle kuin musiikin alueellisen tarjonnan edistämiselle.
Kuten jo vuonna 2005 Musiikin alueellinen tarjonta -selvityksessä todettiin: marginaalisen musiikin – kuten jazz – parempi valtakunnallinen ja alueellinen saatavuus ja tarjonnan monipuolistaminen elävöittää koko kulttuuriamme ja lisää kiinnostusta näitä ilmiöitä kohtaan. Tarjonnan aktivointi lisää myös kysyntää.
Maria Silvennoinen
toiminnanjohtaja
Suomen Jazzliitto
Kuva: Patrik Stenström