Olemme sinnitelleet jo vuoden ajan poikkeusolosuhteissa. Pitkään kestänyt kriisi on pakottanut meidät pysähtymään, sopeutumaan sekä sopeuttamaan elämämme ja toimintamme yhä uudelleen muuttuneisiin olosuhteisiin, joissa ainoa varma asia vaikuttaa olevan epävarmuus. Silti joitain hyviäkin asioita voi tästä äkkipysähdyksestä seurata, myös musiikkialalle. Yhden näkymän valoisampaan tulevaisuuteen pyrkii tarjoamaan Suomen Kestävämmän musiikkialan työkalupakki (KEMUT) -hanke.
Me tiedämme liiankin hyvin, millaisia katastrofaalisia vaikutuksia jo vuoden jatkuneella kriisillä on ollut niin yksilöihin kuin yhteisöömmekin ja erityisesti elävän musiikin alaan. Tästä huolimatta kriisi voi omalta osaltaan tukea myös eräitä positiivisia kehityskulkuja.
Koronakriisi on paljastanut musiikkialan ekosysteemin rakenteellisen haavoittuvuuden ja saanut alan toimijat yhdistämään voimansa ennennäkemättömän laajasti turvatakseen musiikin tulevaisuuden. Eikä näin ole tapahtunut ainoastaan Suomessa – sama ilmiö on nostettu esiin esimerkiksi eurooppalaisen livealan kattojärjestö LiveDMA:n raportissa, jossa arvioitiin pandemian vaikutuksia elävän musiikin kenttään Euroopassa: "The only positive outcome of this crisis is that the sector is even better structured now and cooperation has increased within the ecosystem. This is an opportunity for the sector and policy makers to cooperate together on the management of this crisis." [linkki: https://www.live-dma.eu/2021-stay-alive-new-live-dma-publication/]
Äkkipysähdys on myös antanut mahdollisuuden tarkastella toimintaamme uudessa valossa ja pohtia, miten kestävälle pohjalle musiikkiteollisuus oli ennen koronaa rakennettu. Onko meillä paluuta entiseen? Haluaisimmeko edes jatkaa aivan samalla tavalla kuten ennen? Voisimmeko kenties kriisistä viisastuneina tehdäkin jatkossa jotain toisin?
Korona on osoittanut, että tiukan paikan tullen ihminen pystyy muuttamaan tapojaan radikaalistikin, lyhyellä varoitusajalla. Suuret, pysyvät muutokset yhteiskunnassa edellyttävät kuitenkin enemmistön sitoutumista, pitkäjänteisyyttä sekä yhteistyötä.
Kemut-hanke: Kohti ekologisesti kestävämpää musiikkialaa
Pysyvämmän muutoksen tarpeeseen ja laajamittaisen yhteistyön voimaan uskotaan vahvasti Kestävämmän musiikkialan työkalupakki (KEMUT) -hankkeessa [linkki: https://www.kestavamusiikki.net/], joka käynnistettiin keväällä 2020. Hankkeen kautta halutaan tarttua toiseen ihmiskuntaa yhdistävään ongelmaan: ilmastokriisiin, joka on jo käynnissä meillä ja kaikkialla maailmassa. Sitä ei vain toistaiseksi ole aivan yhtä helppoa havaita kuin koronan vaikutuksia.
Kemut-hanke sai käytännössä alkunsa siitä havainnosta, että Suomessa musiikkialan toimijoilla vaikuttaa kyllä olevan paljon halua tehdä jotain ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta moni ei kuitenkaan oikein tiedä, mistä aloittaa ja miten. Suomen elävän musiikin alalla on toki monia toimijoita ja tahoja, jotka edistävät jo aktiivisesti ekologisesti kestävää kehitystä, ja teeman ympärille on syntynyt erilaisia ohjelmia ja liiketoimintamalleja sekä kansainvälisestikin merkittäviä avauksia. Esimerkkeinä mainittakoon Suomen Jazzliiton koordinoima pohjoismaisten jazzorganisaatioiden kestävämpi kiertuemalli [ks. erillinen juttu tämän kirjoituksen lopussa], Sustainable Flow sekä hiilineutraali Sinfonia Lahti.
Silti musiikkialan yhteisiä ympäristötavoitteita tai indikaattoreita ei ole määritelty, datan keräämiseen tarvittavaa tietotaitoa ja välineitä ei näytä olevan kaikkien saatavilla, eikä etenkään pienemmillä toimijoilla ole resursseja ottaa yksin näitä alueita haltuunsa.
Niinpä keskeisten musiikkitapahtumajärjestäjien yhteistyönä päätettiin käynnistää KEMUT-hanke, jonka tavoitteena on luoda helppokäyttöinen aineisto- ja tietopankki sekä sopivia laskureita esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen seuraamiseksi ja vähentämiseksi koko Suomen musiikkialan käyttöön. Lisäksi hanke pyrkii rohkaisemaan musiikin ilmastoystävällisempään tuottamiseen ja kuluttamiseen myös viestinnän ja koulutuksen keinoin.
Tahtotilaa löytyy, mutta lisää työkaluja tarvitaan
KEMUT-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin verkkokyselyn avulla elävän musiikin alan tämänhetkisiä käytäntöjä sekä sitä, millaisia palveluita ja välineitä alan toimijat toivoisivat käyttöönsä ekologisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Samoja kysymyksiä käsiteltiin myös syyskuussa järjestetyssä työpajassa. Raportti kyselyn tuloksista on luettavissa kokonaisuudessaan hankkeen nettisivuilla [linkki: https://www.kestavamusiikki.net/selvitys].
Tiivistetysti tulosten pohjalta voidaan todeta, että edelläkävijöistä huolimatta kestävä kehitys ei kuulu kaikkien alan toimijoiden arkipäivään, ja tiedolle sekä yhteisille hankkeille on tarvetta.
Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneet elävän musiikin kentän toimijat pitävät ekologisesti kestävän kehityksen edistämistä erittäin tärkeänä asiana. Sekä kentän toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa että kyselyn vastauksissa nousi kuitenkin toistuvasti esiin haasteena resurssien ja asiantuntemuksen puute.
Alan isot toimijat, erityisesti festivaalit, vaikuttavat jo hyvin tuntevan ja käyttävänkin tarjolla olevia maksullisia palveluita. Nämä palvelut eivät kuitenkaan kaikilta osin sovi pienempien toimijoiden tarpeisiin, ja lisäksi ne ovat monille liian kalliita. Myös pienet toimijat ovat toteuttaneet kiinnostavia hankkeita, mutta näiltä kestävään kehitykseen panostaminen on vaatinut suhteessa huomattavan suuria ponnistuksia. Tällainen priorisointi ei kaikille ole mahdollista – ja koronatilanteen jälkeen vaikeuksissa olevalle alalle vieläkin heikommin. Kestävän kehityksen edistämisen mahdollisuuksissa vaikuttaa Suomessa olevan myös alueellisia eroja.
Kyselyn perusteella ekologisesti kestävän kehityksen toimenpiteinä eniten huomioita kiinnitetään nykyisellään laitteiston käyttöön, jätteisiin, yöpymisiin sekä oman organisaation tai henkilökunnan logistiikkaan. Muuttujia, joita useimmat haluaisivat huomioida nykyistä enemmän – mikäli tähän olisi keinoja ja työkaluja – ovat yleisön logistiikka sekä tilankäytön energiakulutus. Ja vaikka toimijat kertovat jo huomioivansa monia päästöihin vaikuttavia keskeisiä muuttujia, vain hyvin harvat ilmoittavat varsinaisesti tehneensä hiilijalanjälkimittauksia.
Noin viidennes vastaajista ilmoitti, että hän tai hänen organisaationsa on kompensoinut hiilijalanjälkeään. Lähes kaikki olivat kiinnostuneita kompensaatiomahdollisuuksista – hyville kompensaatiokäytännöille vaikuttaisi siis olevan alalla kysyntää.
Oikea hetki on nyt
Joku voi kysyä, onko korona-aika paras hetki paneutua kestävän kehityksen kysymyksiin musiikkikentällä. Miten alalla pystyttäisiin suunnittelemaan pitkälle tulevaisuuteen saakka ulottuvia uudenlaisia toimenpiteitä, kun edes seuraavan viikon suunnitelmia ei tiedetä ja koko alan toimeentulo on vaakalaudalla? Ajankohta on kieltämättä ollut haastava.
KEMUT-hankkeen keskeinen viesti on kuitenkin, että ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden ongelma, vaan ratkaisuja on luotava nyt. Tähän tarvitaan musiikkialan yhteistyötä ja laajempaa ajattelutavan muutosta. Lisäksi hankkeessa uskotaan, että nimenomaan epävarmuuden keskellä on hyvä keskittää voimat sellaisiin asioihin, joihin oikeasti vielä voimme vaikuttaa.
Musiikkiala ei tietenkään ole maapallon pahin ympäristönsaastuttaja, eikä KEMUT-hankkeen tarkoituksena ole etsiä syyllisiä, saati aiheuttaa lisää ongelmia jo ennestään vaikeassa tilanteessa oleville toimijoille. Sen sijaan tarkoituksena on tarjota alalle lisää tietoa ja välineitä, saada ihmiset tiedostamaan, millaisista palasista ympäristön kuormitus lopulta syntyy ja miten kuormitusta voidaan vähentää.
Musiikin alalla työskentelee erilaisissa tehtävissä luovia, kekseliäitä ja tulevaisuuteen suuntautuneita taiteilijoita sekä visionäärejä. Lisäksi tiedämme hyvin, miten suuri on musiikin ja taiteilijoiden oman esimerkin voima. Miksei näitä avuja ja voimia voitaisi käyttää myös maapallomme hyväksi?
Yhteinen asiamme
KEMUT-hankkeen ensimmäinen vuosi on takana ja selvityksen tulokset sekä kotisivut julkaistu. Silti itse hanke on vasta alussa. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, tarvitaan koko alan – meidän kaikkien – yhteistyötä sekä rahoitusta. On ollut ilo huomata, että menneen vuoden aikana musiikkikentällä on käynnistelty muitakin kestävän kehityksen aloitteita.
Kestävään kehitykseen sisältyy ekologisen ulottuvuuden lisäksi tietenkin myös sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. KEMUT-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on käytännön syistä päätetty keskittyä ekologiseen kehitykseen ja sen työkaluihin, mutta seuraava luonteva askel olisi laajentaa hanketta myös muille kestävän kehityksen alueille. Ja vaikka KEMUT-hankkeessa on keskitytty nimenomaan elävään musiikkiin, kestävän kehityksen haasteet koskevat myös koko muuta musiikkialaa. Esimerkiksi ääniteteollisuus ja soitinrakennus tarvitsisivat nekin omat kartoituksensa ja työkalunsa.
Koronakriisin myötä elävästä musiikista on tullut harvinaista herkkua ympäri maailman. Tällä hetkellä meillä on kuitenkin hyvä syy uskoa, etteivät nykyiset rajoitukset jatku ikuisesti ja että tästä kriisistä selvitään. Kevätaurinko on jo näyttäytynyt, ja ennen kuin huomaammekaan, on kesä. Valo karanteenitunnelin päässä erottuu päivä päivältä kirkkaampana, ja meillä on mahdollisuus rakentaa tulevaisuutta ehkäpä hieman entistä viisaampina. Vaikuttaa asioihin silloin, kun ei vielä ole liian myöhäistä.
Sillä mihin tarvitaan elävää musiikkia, jos planeetta on kuollut?
--
Anu Ahola,
Kestävämmän musiikkialan työkalupakki (KEMUT) -hankkeen koordinaattori,
Finnish Music Quarterly (FMQ) -lehden päätoimittaja
(Kuva: Nina Merikallio)
Kestävämmän musiikkialan työkalupakki (KEMUT) -hankkeessa tavoitteena on luoda helppokäyttöinen aineisto- ja tietopankki sekä sopivia laskureita esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen seuraamiseksi ja vähentämiseksi koko suomalaisen musiikkialan käyttöön. Erityisesti suomalaisille elävän musiikin toimijoille räätälöity työkalupakki rohkaisee musiikin ilmastoystävällisempään tuottamiseen ja kuluttamiseen myös viestinnän ja koulutuksen keinoin. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Finland Festivals ry, LiveFin ry, Music Finland ry, Muusikkojen liitto ry, Suomen Jazzliitto ry sekä Suomen Sinfoniaorkesterit ry. Musiikin edistämissäätiö MES myönsi rahoitusta hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen.
Pohjoismaisten jazzorganisaatioiden kestävämpi kiertuemalli
Suomen Jazzliitto koordinoi Pohjoismaisen kulttuurirahaston tukemaa pilottihanketta, jossa 14 pohjoismaalaista jazzklubia ja -festivaalia, viisi kansallista jazzorganisaatiota ja viisi yhtyettä tekevät yhteistyötä ympäristöystävällisemmän pohjoismaisen kiertuekulttuurin puolesta. Tammikuussa 2020 käynnistyneessä verkostohankkeessa jazzklubit ja -festivaalit Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista kehittävät yhteistyötä musiikkivaihdon ja konserttialan toimintaedellytysten parantamiseksi Pohjoismaissa.
Hankkeen pilottivaiheessa verkosto selvittää oman perustoimintansa ympäristökuormitusta ja toteuttaa viidelle yhtyeelle ekologisesti kestäviä kiertueita. Promoottorit ja yhtyeet suunnittelevat ympäristöalan asiantuntijoiden johdolla kiertuerakenteita – muun muassa vähän kuormittavia kuljetus- ja liikkumistapoja, majoitusvaihtoehtoja, tapahtumatuotannon osa-alueita ja kestäviä kumppanuuksia. Työpajan fasilitaattorit mm. Positive Impact Oy:stä ovat konsultoineet hanketta sen alkumetreiltä lähtien ja hankkeessa tuotetaan käytännönläheinen opas pienten ja keskisuurien tapahtumatuotantojen toteuttamiseen. Vuonna 2021 toteutettavat kiertueet dokumentoidaan verkkoon suunnittelusta aina loppuarviointiin saakka.
Hankepilotin lopputuotoksena julkaistaan keväällä 2022 kestävien jazzkiertueiden tuotanto-opas pohjoismaisille agenteille, yhtyeille ja promoottoreille sekä ulkomaisille toimijoille, jotka suunnittelevat konserttitoimintaa Pohjoismaissa. Suomessa hanke tekee yhteistyötä muun muassa KEMUT-hankkeen kanssa.