Siirry pääsisältöön

Selvitys jazzmuusikoiden urapoluista, työllistymisestä, tulonmuodostuksesta ja kansainvälistymisen tilasta

entry-image

Muusikot kaipaavat jazzalalle lisää keikkapaikkoja, taloudellisia resursseja, yhteisöllisyyttä ja työelämäopintoja

Jazzliitto teetti syksyllä 2021 selvityksen, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa suomalaisten tai Suomessa työskentelevien jazzmuusikoiden urapoluista, työllistymisestä, tulonmuodostuksesta ja kansainvälistymisen tilasta. Jazzliitto tilasi kyselyn yhteistyössä Music Finlandin, Suomen Muusikkojen Liitto ry:n ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian jazzmusiikin koulutusohjelman kanssa. Selvitys vahvisti monia jo tiedettyjä asioita, mutta nosti esiin myös uusia kehittämiskohteita alalle.

Tutkija Riikka Hiltusen toteuttama selvitys rakentaa kuvaa jazzmuusikoiden työllistymisestä ja tulonmuodostuksesta moninaisena, pätkittäisenä ja epävarmana. Vakituisia työpaikkoja on harvalla, ja freelanceriudesta on kokemusta lähes jokaisella muusikolla. Muusikoiden tulot muodostuvat monista eri lähteistä, ja moni saa tuloja myös muualta kuin jazzalalta ‒ joko muiden musiikinlajien parista tai kokonaan musiikkialan ulkopuolelta.

Verkossa toteutettuun kyselyyn vastasi 67 jazzmusiikin alalla ammattimaisesti muusikkona, säveltäjänä tai opettajana työskentelevää tai jazzmuusikoksi valmistunutta toimijaa. Kokonaiskuvaa kentän tilanteesta pyrittiin rakentamaan esittämällä kysymyksiä muusikoiden urapolkuihin, työtilanteeseen ja tulonmuodostukseen liittyen. Muusikot pääsivät myös kertomaan ajatuksistaan kansainvälistymiseen liittyen, sekä nostamaan esiin keskeisiä työelämässä kohtaamiaan haasteita.

Uralla eteenpäin kontaktien avulla

Lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla muusikoilla on joko valmis tai keskeneräinen tutkinto nimenomaan jazzmusiikin alalta. Tiettyyn opiskelupaikkaan pääseminen nähtiinkin yhtenä keskeisenä tekijänä uran rakentamisen kannalta. Lähes puolet vastaajista oli tehnyt opintoja myös ulkomailla (opiskelijavaihto tai kokonainen tutkinto), ja ulkomailla vietetty aika nähtiin erittäin tärkeäksi, avartavaksi ja jopa käänteentekeväksi muusikon uran kannalta.  

Lisäksi uran keskeisissä käännekohdissa korostui oikeiden ihmisten tapaaminen. Oikeiden soittokumppanien löytyminen nähtiin kaikkein merkittävimpänä uraan vaikuttaneena tekijänä, lisäksi kokeneemman kollegan apu oli ollut tärkeää. Kollegan apu oli saattanut konkretisoitua esimerkiksi neuvoilla apurahahakemusten tekemisessä.

Rahoituksen hakemiseen liittyvää neuvontaa olisi kaivattu jo muusikon koulutukseen. Muusikot nostivat esiin monia tekijöitä, joihin he ovat työelämässä törmänneet, mutta joihin koulutus ei antanut evästystä. Tällaisia olivat esimerkiksi oman osaamisen myyminen ja markkinointi sekä muut yrittäjyyteen, sopimuksiin ja verotukseen liittyvät tekijät. Työelämässä muusikot ovat törmänneet myös sosiaalisiin ja psyykkisiin haasteisiin, joita koulussa ei ole käsitelty, kuten seksismi, työpaikkakiusaus ja pettymysten käsittely.

Alaa ja omaa muusikkoutta kehittämällä parempaan tulevaisuuteen

Selvityksessä nousi esiin selkeitä alan epäkohtia ja kehittämiskohteita. Muusikot toivovat lisää keikkapaikkoja, taloudellisia tukia ja välittäjäportaalla toimivia ammattilaisia: sopivan keikkamyyjän tai managerin löytäminen olisi monille tärkeää. Keskeiseksi nousi myös tarve suuremmalle yhteisöllisyydelle, mihin liittyen toivottiin keskustelunavauksia tasa-arvoisemman työkulttuurin kehittämiseksi ja seksismin kitkemiseksi.

Annettujen vastausvaihtoehtojen ulkopuolelta kiinnostavana huomiona nousi myös tarve kulttuurikasvatukselle: koetaan, että suomalaiset tulisi opettaa kuuntelemaan jazzia jo ruohonjuuritasolla.

Muusikot asennoituvat työn epävakaisuuteen ja alan rakenteisiin eri tavoin. Toiset näkevät alalla paljon epäkohtia, joiden kehittämiseen tulisi pyrkiä, toiset puolestaan haluavat keskittyä oman muusikkoutensa kehittämiseen. Aktiivisuuden vaatimus tuntuukin olevan alalla työskenteleville selviö: sitä vaaditaan heiltä, ja he vaativat sitä myös itseltään.

Lähes puolet muusikoista ja nuorista muusikoista lähes kaikki haluaisivat suuntautua nykyistä enemmän ulkomaille. Muusikot kuitenkin kokevat, että kotimaan kentällä olisi paljon kehitettävää, jotta ponnistaminen kansainväliselle uralle helpottuisi.

Tulevaisuuteen vastaajat suhtautuvat pääosin positiivisesti tai neutraalisti. Positiivista mielialaa luovat muusikoiden henkilökohtaiset suunnitelmat, kokemus kehittymisestä muusikkona ja onnistuneet sävellykset ja levytykset. Koronaviruspandemia vaikutti monen työtilanteeseen radikaalisti, mutta valoa on näkyvissä.

Riikka Hiltunen

Lue koko selvitys: Selvitys jazzmuusikoiden urapoluista, työllistymisestä, tulonmuodostuksesta ja kansainvälistymisen tilasta

Kommentoi