Biografia

Jazz-Emma- ja Teosto-palkintoehdokkuuksin huomioitu vokaaliyhtye Signen albumi Morphemes on Onomatopoesia-nimeä kantavan sarjan toinen osa kolmen albumin sarjasta, joka julkaistaan Eclipse Musicin kautta.

Signe kartoittaa Onomatopoesia-trilogiallaan ihmisäänen tutkimattomia maastoja. Kolmen albumin kokonaisuus on tutkimus herkistymisestä sekä tarpeesta kiinnittyä ja asettua muuttuvissa elinympäristöissä. Albumit kehittyvät kielen pienimmistä osista äänteistä kohti tavuja, sanoja ja lopulta lyriikoita.

Siinä missä Phonemes-albumilla tehtiin yhteistyötä nykysäveltäjien ja vierailevien muusikoiden kanssa, Morphemes-albumilla Signe esiintyy alkuperäisellä kokoonpanollaan. Signen laulajat Riikka Keränen, Selma Savolainen ja Josefiina Vannesluoma laulavat albumilla kontrabasisti Kaisa Mäensivun kanssa.

Vuodesta 2015 aktiivisesti toimineelle yhtyeelle on muotoutunut vahva yhteissoundi ja oma identiteettinsä, minkä ansiosta Signe on vapaa liikkumaan moninaisilla äänellisillä paleteilla.

– On ehkä tullut keksittyä tätä bändiä uudestaan niin vierailijoiden kuin ohjelmiston kautta – tilattua nykymysaa, poppia, jazzia. Yhtyeen soundi luikertelee aina johonkin uuteen lokeroon, pohtii Savolainen.

Albumin avaa nimikkoraita, jolla yhtyeen neljä lauluääntä makustelee “morphemes”-sanan äänteitä ja tavuja. Tästä siirrytään tilaan, jossa soljutaan menneiden virtauksien kaiuissa. Albumien sävellykset lainaavat jazzmusiikin ja sen äidin, bluesin, traditioita.

– Sävellyksessäni Please kokeilin sovittaa tyypillistä stride-pianosatsia laulajille ja kontrabassolle. Neo-sävellyksen ensiluonnos syntyi niin ikään pianolla boogaloo-komppauksen ja Debussy-henkisen harmonian fiilistelyn tuloksena, Vannesluoma avaa.

Jazzvokalistit ovat jäljitelleet instrumenttien sointeja scat-tavuin, jotka soljuvat Signen käsittelyssä niin improvisoiden kuin sävellettyinä.

– Tavut kiinnittyvät omassa laulajantyössäni vahvasti jazzimprovisointiin, mutta Morphemesilla tavuja käytetään myös säveltäjän vision mukaan ennalta määrätysti, kertoo yhtyeen Riikka Keränen.

Ensimmäisenä varsinaisena sävellyksenä kuullaan Selma Savolaisen sävellys Pietà, jonka inspiraation lähteenä on toiminut kontrabasisti Charles Minguksen soitto ja sävelkieli. Signen rouheasta kontrabasismista vastaa Kaisa Mäensivu, ja Josefiina Vannesluomalta kuullaan vahvaa solismia. Teoksellaan Savolainen on tutkinut rakkautta äidin näkökulmasta sekä siitä syntyvää huolta omaa lasta kohtaan:

– Pyrin teoksen kautta hahmottamaan tätä kokonaisvaltaisuutta, mitä äitiys kenties tuo tullessaan.

Pietàsta siirrytään liukuvasti toiseen nimikkeeseen Helena, jota edeltävä siirtymä on säveltäjänsä suosikkikohtia albumilla:

– Siinä on sellainen arka kohta, jolloin yhtyeen jäsenet kuuntelevat hyvin tarkasti toisiaan. Siirtymästä solahdetaan jokseenkin kevyempään tunnelmaan, jossa me laulajat makustelemme ja leikittelemme tavuilla ”he”, ”le” ja ”na” samaan aikaan, kun bassolla toistuu hieman vinksahtanut bassoriffi.

Sävellys kuljettaa äiti-teemaa hyvinkin omakohtaiselle tasolle, onhan se nimetty säveltäjän äidin mukaan.

– Näiden kahden teoksen välillä yksi kysymykseni on, miten äiti jää lapselle ”äidiksi” ja lukittuu tähän rooliin. Onhan tällä oma nimensä ja persoonansa. Lapselle, ainakin minulle, äidin oikea nimi jää jokseenkin vieraaksi.  

Vannesluoma tarttuu lähimpien vuorovaikutussuhteiden teemaan lyhyellä raidalla mamababanana, jolla lempeäsointinen ensemble toistelee Keräsen tulkitsemia tavuja kuin lähipiirin kutsumanimiä. 

Vaikka Signe on aikaisemminkin seikkaillut pitkällä eri aikatasojen ja kuviteltujen todellisuuksien maailmoissa antiikin Kreikasta virtuaaliseen muovitehtaaseen, Morphemes-kokonaisuus viihtyy myös tekijöidensä arjen elinpiirissä. Albumin päätösraidalla hyvästellään räväkästi Savolaisen rakas ensiauto, Opel Vectra vuodelta 1993.

– Vectra on menevämpi sävellys. Siinä on jotain todella voimallista, kun kolme laulajaa laulaa samaa melodiaa unisonossa. Tässä on taka-ajotunnelmaa, jonka tahdissa voin kuvitella itseni ajelemassa luu ulkona, kuvailee Savolainen.

Levyn keskellä kuultava lyhykäinen kappale Kerouac toimii Vectrasta lohkaistuna jamina, jossa “ollaan matkalla” – viitaten kirjailija Jack Kerouacin tunnettuun On the Road -teokseen. 

Yhtyeen laulaja Riikka Keränen toivoo Signen teemojen resonoivan kuulijoissa kuten itsessään:

– Kun kuulin Morphemes-levyn kokonaisuutena ensimmäistä kertaa, se kosketti minua syvästi. Koen, että Josefiina ja Selma ovat tavoittaneet sävellyksissään jotain perustavanlaatuista ja ikiaikaista, joka puhuttelee kuulijaa.

Marraskuussa 2021 julkaistu Phonemes-albumi otettiin laajasti kiinnostuksella vastaan musiikkikentällä. Albumin kolmella tilausteoksella Signen vokaalitrio venytti äänteiden eli foneemien äänellisiä ulottuvuuksia yhdessä vierailevien taiteilijoiden Mika Kallion ja Meriheini Luodon kanssa.

Kehitys kohti sanoitettua musiikkia kulkee tavuihin perustuvan Morphemes-albumin kautta. Kokonaisuus huipentuu sanoihin ja sanoituksiin pohjautuen kolmannella Syntax-nimeä kantavalla albumilla.

Biisilista

1. morphemessäv. R. Keränen, K. Mäensivu, S. Savolainen, J. Vannesluoma
2. Pietàsäv. Selma Savolainen
3. Helena säv. Selma Savolainen
4. Kerouac säv. Selma Savolainen
5. Pleasesäv. Josefiina Vannesluoma
6. Neosäv. Josefiina Vannesluoma
7. mamababananasäv. Josefiina Vannesluoma
8. Vectra säv. Selma Savolainen