Vaikka Riitta Paakki (s. 1971) on soittanut pianoa 6-vuotiaasta asti, päätös ammattipianistin urasta kypsyi pitkään. Varhainen opinahjo oli Lahden musiikkiopistossa, jossa Riitta sai avarakatseisen opettajan johdolla soittaa klassisen lisäksi myös viihde- ja iskelmämusiikkia. Oma tutkimusmatka jazziin kulki kevyempien tyylien kautta Oscar Petersoniin sekä Charlie Parkeriin. Pesti Lahti Big Bandissa lukioikäisenä tutustutti pianistin jazzin perusohjelmistoon. Syksyllä 1995 Paakki aloitti opinnot Sibelius-Akatemian jazzosastolla, jossa tärkeimpinä opettajina toimivat Seppo Kantonen ja Jukkis Uotila. Jazzosaston linja sopi Paakin itsensä mukaan hänelle todella hyvin, ja vuonna 2016 Paakki väittelikin jazzmusiikin tohtoriksi Herbie Hancockin pianosooloista Wayne Shorterin vuoden 1964 Speak No Evil -levyllä.

”Hänen soitossaan yhdistyvät ylivertaisesti ne piirteet, joita tavoittelen itsekin”, Paakki sanoo Hancockista Helsingin Sanomien haastattelussa 1.6.2016, tarkoittaen “vastustamatonta ja vaivatonta svengiä sekä hienostuneita harmonioita”.

Paakki soitti pian Sibelius-Akatemiaan päästyään ensimmäisen kerran UMOn pianistina ja oli mukana opiskelutovereidensa yhtyeissä, esimerkiksi rumpali Mikko Hassisen Arguksessa. Mikko Hassinen päätyi myöhemmin rumpaliksi myös Riitta Paakki Trioon, johon basistiksi Paakki pyysi Ape Anttilaa. Vuonna 1999 yhtye äänitti ensimmäisen albuminsa Riitta Paakki Trio (Texicalli/Impala 2000), joka huomattiin maamme jazzpiireissä hyvin, ja levy menestyi mukavasti myös Japanissa. Triokokoonpanossa soittavat nykyään basisti Antti Lötjönen ja rumpali Jaska Lukkarinen.

Trionsa lisäksi Paakki on soittanut vuosien varrella muun muassa Mirja Mäkelän, Jenny Robsonin, Jarno Kukkosen, Tero Saartin sekä Juki Välipakan yhtyeissä sekä Jazzsiskoissa.

Uusimpana pienyhtyeenä Paakki on keskittynyt vuonna 2013 perustettuun kvartettikokoonpanoonsa, jonka kanssa hän levytti vuonna 2018 debyyttialbumin Live at Koko Jazz Club. Levy julkaistiin myös Japanissa. Kvartetissa rummuista vastaa Joonas Riippa, basoossa vuorottelevat Kaisa Mäensivu ja Antti Lötjönen, ja Paakin pianon kanssa keskustelee Manuel Dunkelin saksofoni.

“...nyt saksofonisti Manuel Dunkelin väkevä ja verevä läsnäolo kiinnittää vaivattomat ja vastustamattomat tulkinnat tiukemmin tähän [1960-luvun] kultakauteen”, kirjoittaa arvostelussaan Harri Uusitorppa Helsingin Sanomissa 21.8.2018.

Musiikin tekemisen lisäksi Paakki opettaa jazzpianoa Sibelius-Akatemiassa ja Espoon pop-/jazzopisto Ebelissä.