Olli Ojajärvi (s. 1971) aloitti saksofonistin tiensä varhaisteini-ikäisenä nuoriso -big bandeissä. Oulunkylän Pop/Jazz Konservatorion ja Sibelius-lukion kautta matka kulki Sibelius-Akatemian jazzosastolle, jossa Ojajärvi aloitti opinnot vuonna 1991. Samoihin aikoihin nuori helsinkiläissaksofonisti osallistui jo aktiivisesti pääkaupungin musiikkielämään, eikä yksinomaan jazzin alueella: hän oli esimerkiksi mukana vasta perustetun Don Huonot -yhtyeen sekä Samuli Edelmannin keikoilla ja levytyskokoonpanoissa.

1990-luvun jälkipuoliskolla Ojajärveä alkoi kuulla yhä enemmän jazzyhteyksissä. Rumpali Mikko Hassinen teki Ojajärven kanssa yhteistyötä Argus-yhtyeessään, ja vuonna 1997 Ojajärvi esiintyi UMOn nuorten solistien konsertissa. Pian UMO alkoi houkutella saksofonistia riveihinsä, ja vuodesta 2000 lähtien hän on jakanut big bandissa toisen tenorisaksofonistin paikan Manuel Dunkelin kanssa. Vuosituhannen vaihteessa Ojajärvi muodosti oman kokoonpanonsa, So Son, jonka persoonallisen soundin rakennuspalikoina olivat mm. menevä urkujazz, klubimusiikin rytmikkyys ja leijuvat ambient-tunnelmat. Yhtye päätyikin myöhemmin kutsumaan esittämäänsä tyyliä “drum’n’organiksi”.

So So:n lisäksi Ojajärvi on toiminut kantavana voimana Kannaste-Ojajärvi Quartetissa, jossa hänen juureva tenorisaksofonisminsa käy antoisaa vuoropuhelua Jussi Kannasteen lyyrisemmän otteen kanssa. Yhtye teki Jazzliiton kiertueen joulukuussa 2004 ja julkaisi debyyttilevynsä, First Draft (Terravox), seuraavana vuonna. Ojajärven oma trio, Olli Ojajärvi Trio, puolestaan julkaisi levytyksen Out of Mind Ricky-Tick Recordsille vuonna 2009. Keikkailun lisäksi Ojajärvi on opettanut saksofonin soittoa Pop & Jazz Konservatoriossa sekä Sibelius-Akatemiassa. Vuonna 2003 Suomen saksofoniseura myönsi hänelle Josef Kaartinen -palkinnon.

ed. Annamari Innanen 5.2.2014