Hasse Wallia (s. 1948) voidaan perustellusti sanoa Suomen ensimmäiseksi superkitaristiksi. Walli aloitti rumpujensoiton yhdeksänvuotiaana ja jatkoi sitä kahdeksan vuotta. Ensiesiintyminen oli vuonna 1962, mutta kolme vuotta myöhemmin rummut saivat jäädä, ja harrastus vaihtui sähkökitaraan. Vuonna 1966 Walli liittyi Jormas -yhtyeeseen, sen ajan suosittuun bändiin, kiertäen myös Pohjoismaita. 

Vuonna 1967 Walli teki varsinaisen läpimurtonsa ensimmäisenä Suomessa Clapton-Hendrix -vaikutteisella improvisaatiokitaroinnillaan Blues Section -bändissä. Samoihin aikoihin hän oli mukana monissa cross-over -bändeissä jazzmuusikoiden kanssa. 

Vuonna 1969 Walli mursi vasemman kätensä auto-onnettomuudessa, minkä vuoksi soittaminen jäi vuosiksi, kunnes toinen leikkaus 1973 palautti soittokyvyn. Walli oli perustajajäsenenä 1974 suurta suosiota saaneessa Piirpauke-yhtyeessä. Modernia folk-musiikkia soittava bändi teki kiertueita Pohjoismaissa, Saksassa ja Sveitsissä. Vuonna 1975 bändi julkaisi ensimmäisen albuminsa Piirpauke (Love Records), joka nousi Konevitsan Kirkonkellot -hitin myötä TOP-10 listalle. Hassen soittama soolo kyseisessä kappaleessa on klassikko suomalaisessa musiikissa, ja kappaletta on käytetty eri yhteyksissä, muun muassa monissa elokuvissa ja dokumenteissa. 

Vuonna 1977 Walli kiinnostui afrikkalaisesta musiikista ja asui kymmenen talvea Senegalissa soittaen paikallisten muusikoiden, muun muassa Youssou N'Dourin kanssa. Walli toi modernin afrikkalaisen musiikin ensimmäisenä Suomeen sekä Viroon. Hänen 8-henkinen Hasse Walli & Asamaan -bändinsä teki kiertueita Suomessa sekä Ruotsissa 1988-92, keikkaillen aktiivisesti myös Lontoossa. 

Vuonna 1993 Walli palasi blues-, rock- ja Hendrix -juurilleen ja perusti Power Trio -bändin. Hän on myös johtanut Tallinnassa 7-henkistä bändiä nuorten paikallisten muusikoiden kanssa.