Siirry pääsisältöön

Tiistai 11.11.

helsinki

jaZZanti-konsertti - Seppo Kantonen Trio,ravintola Laulumiehet, helsinki11.11. Klo 19:00

Seppo Kantosen trio

keikka

Seppo Kantonen: flyygeli, Eero Tikkanen: basso ja Joonas Riippa: rummut

Seppo Kantosen trio on syntynyt noin pari vuotta sitten ja aktivoituu tämän syksyn aikana valloittaakseen vääjäämättömästi jazzin maailman. Trio esittää Sepon uutta sävelmateriaalia. Trion ensilevy on jo osittain äänitetty ja saadaan kauppoihin ensi vuonna. Uutta mielenkiintoista pianojazzia odotettavissa.

Paikka ja liput
Konsertit alkavat klo 19.00 (ravintolan ovet avautuvat klo 18.30). Ravintola Laulumiehet, Hietaniemenkatu 2, 00100 Helsinki. Liput 15 €, eläkeläiset, työttömät ja Helsinki Jazz ry:n jäsenet 10€, opiskelijat 8 €, pariskunnat 10 + 10 €. Ennakkoliput: Digelius Music, Laivurinrinne 2. (www.digelius.com).

joensuu

M. A. Numminen på Svenska!,Joensuun teatteriravintola, Rantakatu 20, joensuu11.11. Klo 19:30

keikka

M.A. Numminen on tiensä laajojen kuulijakuntien sydämiin löytänyt täysin omaleimainen taiteilija, jonka musiikilliset ja muut taiteelliset ja yhteiskunnalliset kiinnostuksen kohteet ulottuvat laajalle. 1960-luvun kärkevä ja terävä underground-liikkeen keskeisiin henkilöihin kuulunut provokaattori, tapakulttuurin terävä kriitikko ja yhteiskuntafilosofi kääntyi 1970-luvulla vanhan iskelmän ja jazzin valloittavaksi tulkiksi, "uusrahvaanomaisen jazzin" kehittäjäksi ja mestariksi. Ehkäpä tästä vaiheesta Numminen juuri parhaiten tunnetaan.

M.A. Numminen kiinnostui jazzista jo 14-vuotiaana kuunnellen radiosta The Voice of American lähetyksiä useiden vuosien ajan. Samaan aikaan hän alkoi harjoitella rumpujen soittoa. Ensimmäinen oma yhtye oli nimeltään Viisi Vierasta Miestä. Jazzin ohella Nummista kiinnosti klassinen musiikki, erityisesti moderni konserttimusiikki. Kotipaikkakunnalla Somerolla asui myös tangosäveltäjä Unto Mononen, ja Numminen soitti silloin tällöin rumpuja Monosenkin yhtyeessä. Myöhemmin Numminen on paneutunut enemmänkin myös tangomusiikin esittämiseen.

Vuonna 1970 M.A. Numminen tunsi, että underground oli hänen osaltaan loppuun kulutettu. Hän oli perustanut yhdessä pianisti Jani Uhleniuksen kanssa marraskuussa 1969 uuden yhtyeen, Uusrahvaanomaisen Jatsiorkesterin. Tämä tyylisuunta, jonka nimen Numminen sattumalta oli keksinyt eräässä TV-haastattelussa, tuli hallitsemaan koko Nummisen 70-lukua. Jo ensimmäisen laulun, Kissa vieköön! (Jeepers Creepers), julkaisun jälkeen 1970 orkesteri kutsuttiin esiintymään Porin Jazzfestivaaleille. Syksyllä levytettiin ensimmäinen LP-levy Swingin kutsu (Love Records). Uusrahvaanomainen Jatsiorkesteri on yhä toiminnassa. Sen kapellimestarina ja pianistina on edelleen Jani Uhlenius, mutta hanuristi Aaro Kurkelan tilalla on Pedro Hietanen (rockmuusikko Wigwam-yhtyeestä, mukana vuodesta 1977 lähtien). Viulisti ja alttosaksofonisti Kalevi Viitamäen siirryttyä eläkkeelle on silloin tällöin mukana ollut viulisti Jari Lappalainen, ja yhtyeen kitaristin on korvannut basisti Heikki "Häkä" Virtanen. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä ja vieraillut myös ulkomaisilla jazzfestivaaleilla. Numminen on keikkaillut aina myös duo-kokoonpanona. Hän on säestänyt itseään kitarabanjolla ja pianoa tai haitaria ovat soittaneet ensin Jani Uhlenius, sitten Seppo Hovi, Pedro Hietanen ja viime aikoina myös pianisti Mika Siekkinen.

Koko 1970-luvun ajan M.A. Nummisen suosio Ruotsissa oli suuri. Niihin aikoihin Numminen luettiin itsestään selvästi Ruotsin populaarimusiikin eliittiin, mistä on osoituksena maininnat sen ajan rockmusiikin tietokirjoissa, esim. vuonna 1975 ilmestyneessä Bengt Erikssonin teoksessa Från Rock-Ragge till Hoolabandoola. Numminen levyttikin useimmat aikuisille tai lapsille suunnatut laulunsa aina myös ruotsiksi. Ruotsissa Nummisen tavaramerkiksi muodostui vuonna 1977 levytetty laulu Gummiboll eli Kumipallona luokses pompin ain'. Esiintymisiä oli niin paljon, että Numminen käytännöllisesti katsoen asui suurimman osan ajastaan Ruotsissa, ja lopulta hänellä oli asuntokin Tukholmassa. Jazz, Ruotsi ja ruotsin kieli kietoutuvatkin Nummisen taiteilijakuvassa ja –historiassa vahvasti toisiinsa. Jo 1972 Love Records julkaisi albumin M.A. Numminen på svenska – Äkta finsk negerjazz på svenska. Sitä seurasi Jag har sett fröken Ellen i badet 1974 (Olen nähnyt Helka-neidin kylvyssä, 1972), Som en gummiboll kommer jag tillbaks till dej 1977 ja Månen mannen kokosnöten (Kuu mies kookospähkinä, EMI 1980).

Numminen vaihtaa kieltä mitä luontevimmalla, ja myös suomenkieliselle kuulijakunnalle tutulta tuntuvalla tavalla. Niinpä Numminen onkin pitkällä urallaan monin tavoin tullut lähentäneeksi näitä kahta kieltä ja kulttuuria toisiinsa. Nummisen ansiot kielten ja kulttuurien sillanrakentajana ovat saaneet merkittävän julkisen tunnustuksen, kun hänet vihittiin valtiotieteen kunniatohtoriksi Åbo Akademin tohtoripromootiossa toukokuussa 2011. Nummisen ansiot nähtiin tuolloin sillanrakentajana sekä tieteen ja taiteen välillä, että suomen- ja ruotsinkielisten välillä Suomessa. Numminen onkin kutsuttu toimimaan Åbo Akademissa sekä luennoitsijana ja seminaarinosanottajana, että myös laulajana juhlatilaisuuksissa. – Mainittakoon vielä, että toukokuussa 2014 myös Helsingin yliopiston filosofinen tiedekunta vihki Nummisen kunniatohtoriksi.

M.A. Numminen onkin siis erinomainen valinta esiintyjäksi Svenska klubben i Joensuu yhteisön ja Jazzkerho -76:n yhteisesti järjestämään konserttiin. Svenska klubben on vapaamuotoinen yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää ruotsin kielen harrastusta ja toimia yhdyssiteenä asiasta kiinnostuneiden välillä. Kokoontumisia järjestetään kuukausittain, ja toimintaan on tervetullut osallistumaan jokainen ruotsin kielestä kiinnostunut henkilö. Konsertti liittyy Svenska klubbenin 10-vuotisjuhlintaan.

M.A. Numminen på svenska –konsertti järjestetään Teatteriravintolan terassilla tiistaina 11.11. klo 19.30. Nummisen kumppanina esiintyy pianisti Mika Siekkinen. Lippujen ennakkomyynti levykauppa Levy-Eskoissa.

lahti

The Hämpton DixieBand,Jazzkellari, Ravintola Metro, Rautatienkatu 21, lahti11.11. Klo 20:00

keikka

Petri Keinonen banjo, laulu ja lyömäsoittimet

Jussi Harju sousafoni

Pekka Laurikka pasuuna ja laulu

The Hämpton Dixieband on Hämeenlinnassa perustettu uusi kokoonpano jossa New Orleans -jazz yhdistyy maukkaalla tavalla vanhaan kotimaiseen iskelmään. Ohjelmistossa on tuttuja kotimaisia iskelmiä ja vanhaa dixielandjazzia. Bändin jäsenet ovat monissa musiikillisissa liemissä keitettyjä konkareita. Kokemusta löytyy kansanmusiikista, jazzista, marssimusiikista, rockista ja klassisesta sekä näiden erilaisista yhdistelmistä. Soittajien rautaisen ammattitaidon mahdollistama musiikilla ja musiikkityyleillä leikittely tekee The Hämpton Dixiebandistä todella nautittavan ja hyväntuulisen musiikillisen elämyksen.

Petri Keinosen 30-vuotiseen muusikon uraan mahtuu kansanmusiikkia, bluesia, teatterimusiikkia ja omaa tuotantoa. Hän on viimeksi julkaissut kaksi levyllistä Kantelettaren runoihin säveltämiään lauluja, jotka soivat edelleen Yleisradion kanavilla. Lapin sotilassoittokunnan tuubisti Jussi Harju on valittu useasti Jazzrytmit -lehden kriitikkoäänestyksissä vuoden jazz-tuubistiksi. Jussin aikaisempia bändejä ovat olleet mm. Storyville Brass Band, Riverside Rascals ja Spirit of New Orleans. Pasunisti Pekka Laurikka soittaa Laivaston soittokunnassa ja on vakituinen solistivieras useissa eri kaupungin orkestereissa.