Valokeilassa pohjoismaiset jazzliitot

entry-image

Pohjoismainen jazzverkosto on toiminut jo 20 vuotta maidenvälisten yhteistyön ja pohjoismaisen jazzin näkyvyyden lisäämiseksi. Verkoston pääasiallinen työkalu on Nordic Jazz Comets -showcasetapahtuma, joka tarjoaa nuorille jazzyhtyeille väylän maailmalle. Verkoston jäseniksi ovat vakiintuneet pohjoismaiset jazzliitot ja -organisaatiot: Suomen jazzliitto, Jazz Danmark, Norsk jazzforum, Svensk jazz ja FÍH Music School.

Pohjoismaiset jazzliitot toimivat kukin maansa jazzkentällä eri painopistein, mutta ovat monin osin yhteneväisiä. Sekä maiden välinen yhteistyö että organisaatioiden paikallinen toiminta tähtäävät elävän musiikin soimiseen laajasti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, sekä monimuotoisen ja tasa-arvoisen jazzkulttuurin rakentamiseen. Pohjoismaiset jazzliitot ovat luonteeltaan melko samantyyppisiä: kaikkien toimintaan kuuluvat erilaiset tuotannot ja projektit, taloudellisen tuen jakaminen, neuvonta ja viestintä sekä jazzalan edunvalvontatyö. Suurimmat erot sen sijaan ovat jäsenistön rakenteessa ja hankkeiden painopisteissä.

 

Jazzliittojen verkosto edustaa ja kehittää pohjoismaista jazzmusiikin kenttää

Norjan jazzin kenttä jakautuu viiteen Norsk jazzforumin hallinnoimaan alueelliseen jazzkeskukseen. Näistä keskuksista käsin organisaatio tuottaa tapahtumia, kansainvälisiä ja paikallisia hankkeita sekä ohjaa tukia ja stipendejä muusikoille ja keikkajärjestäjille. Jazzalan edunvalvontatyö on toiminnan ytimessä: pyrkimyksenä on vahvistaa jazzin julkista rahoitusta, rakentaa yhteistyötä taiteen kentällä ja puhua tasa-arvoisen jazzkentän puolesta. Jäsenistöön kuuluu klubi-, festivaali- ja orkesterijäsenten lisäksi myös muusikoita.

Norjalainen jazzkenttä on eloisa, ja se pyrkii haastamaan perinteisempää jazzia. ”Norjassa on suuri tahtotila tehdä sellaista musiikkia, jota ei ole vielä tehty”, kuvailee Norsk jazzforumin ohjelmapäällikkö Øyvind Skjerven Larsen. ”Suurin haaste meille on Norjan pienet markkinat suhteessa moniin hyviin muusikoihin. Tämän vuoksi Nordic Jazz Comets ja muut kansainväliset projektit ovat meille tärkeitä.” Pohjoismaisen verkostotoiminnan lisäksi Norsk jazzforumin kansainvälisiä projekteja tehdään yhteistyössä vientiorganisaatio Music Norwayn kanssa. Viime aikoina Norsk jazzforumin kansainväliset projektit ovat vieneet norjalaista jazzosaamista Knoxville Tennesseehen, New Yorkiin ja tänä vuonna Bremeniin Jazzaheadin partnerimaana. Lisäksi jazzmuusikoiden kansainvälistymistä Norjassa helpotetaan tarjoamalla taloudellista tukea kiertueisiin ulkomailla, samoin kuin kotimaassa.

Ruotsin Svensk Jazz on jäsenrakenteeltaan hyvin samankaltainen kuin Norsk Jazzforum. Jäseniä on yli 170: mukana on yhdistys- ja yhteisöjäseniä kuten jazzklubeja, festivaaleja, agentuureja ja muita jazzin sidosryhmiä, sekä muusikoita. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen tukea ja edistää alan toimintaa yhteistyössä muiden organisaatioiden ja viranomaisten kanssa. Yhdistyksen suurin jäsenryhmä on jazzklubit. Svensk Jazzin toiminnanjohtaja Terese Larssonin mukaan laajasta klubiverkostosta huolimatta useammalle ammattimaisesti toimivalle isolle klubille olisi Ruotsin jazzkentällä tarvetta. Kuten muissakin Pohjoismaissa, myös Ruotsissa toinen toiminnan kannalta arkipäiväinen haaste jazztoimijoille on rahoitus. ”Jazztoimijat etsivät jatkuvasti yhteistyökumppaneita ja tukea kunnilta, oppilaitoksilta, musiikkisäätiöiltä ja sponsoreilta. Svensk Jazzin pääasiallinen missio on tukea klubeja tässä työssä, jotta korkealaatuista jazzia voidaan esitellä yleisöille ympäri maan.” Larssonin mukaan ruotsalaisen jazzin ytimessä ovat klubien lisäksi lahjakkaat muusikot: ”Jazzin kenttä Ruotsissa on eläväinen ja monta hyvää muusikkoa valmistuu musiikkioppilaitoksista vuosittain.”

Tanskan jazzorganisaatio Jazz Danmarkissa ei ole jäseniä. Kun muilla jazzliitoilla toiminta nojautuu julkiseen rahoituksen lisäksi myös jäsenmaksuihin, Jazz Danmark toimii pääsääntöisesti valtion 4-vuotisten rahoitusjaksojen varassa. Jazz Danmark on niin kutsuttu genreorganisaatio, joita Tanskassa on yhteensä neljä. Jokaisen genreorganisaation tehtäviksi on asetettu neuvonta, tiedotus ja verkostoitumispalvelut, projektit ja taloudellisen tuen jakaminen. Näiden tehtävien lisäksi organisaation tavoitteena on viedä jazzia koko maahan ja ulkomaille sekä edistää monimuotoisuutta alalla. ”Tanskalainen jazzskene on tyyliltään monimuotoinen – se on mielestäni tanskalaisen jazzin vahvuus. Kaikille on tilaa”, Jazz Danmarkin projektipäällikkö Lars Thor Jensen kuvailee.

Jazz Danmarkin toimintaan kuuluvat paikalliset ja kansainväliset festivaali- ja kiertuetuotannot sekä koulutussessiot ja leirit niin lapsille ja nuorille kuin ammattilaisillekin. Pohjoismaisen jazzverkoston lisäksi Jazz Danmarkilla on monia omia vientiprojekteja. Organisaatio auttaa tanskalaista jazzia kansainvälistymisessä pääasiassa kahdella tapaa: tarjoamalla ulkomailla keikkaileville bändeille matkatukia ja tekemällä yhteistyötä kansainvälisten festivaalien ja promoottorien kanssa. Lisäksi Jazz Danmark järjestää artisteille seminaareja kansainvälisistä markkinoista.

Islannissa ei ole jazzliittoa. Siellä verkoston jäsenenä on FÍH Music School, joka on Reykjavikissa sijaitseva konservatorio. Islantilaisen muusikkojen liiton pyörittämä FÍH on aktiivinen jazztoimija, ja jazzmuusikkojen kouluttamisen lisäksi se tekee yhteistyötä paikallisten alan tahojen kanssa. ”Pienestä asukasluvusta huolimatta Islannissa on hyvin lahjakkaita ja luovia jazzmuusikkoja ja jazzkenttä on monimuotoinen”, FÍH:ssä opettava Ólafur Jónsson esittelee. Reykjavikissa on viikottain jazzkeikkoja ravintoloissa, konserttitalossa sekä jazzklubeilla – Jónssonin mielestä konserttimaisia jazztapahtumia voisi tosin olla enemmänkin.

Koulutuksella on islantilaisen jazzin elinvoimaisuudelle suuri merkitys. ”Vielä hiljattain FÍH oli ainut jazzin opetusta tarjoava koulu Reykjavikissa. Meillä on hyvät opettajat ja koulu tekee tärkeää työtä pitäen paikallista jazzskeneä elossa. Koulujen ansiosta meillä syntyy jatkuvasti uusia soittajia”, Jónsson jatkaa, ”ja Nordic Jazz Cometsiin lähetämme yleensä FÍH:ssä opiskelevia lahjakkuuksia.” Hän näkee pohjoismaisen jazzverkoston hyödyn konkreettisesti islantilaisten jazzmuusikkojen koulutuksen näkökulmasta, kun pienestä maasta ponnistavat nuoret jazzmuusikot pääsevät verkostoitumaan muualle Eurooppaan. ”Islannissa ei voi opiskella jazzmusiikista korkeampaa akateemista tutkintoa. Siksi monet nuoret soittajat lähtevät opiskelemaan Skandinaviaan, Alankomaihin, Sveitsiin, Saksaan tai USA:han, ja tuovat samalla Islantiin uusia vaikutteita ja soittajia”, hän selittää.

 

Kokemuksia pohjoismaisesta yhteistyöstä

Pohjoismaisen jazzverkoston anti on ollut mukana olleille organisaatioille hedelmällistä. ”Olemme oppineet paljon toisiltamme ja tutustuneet siihen, miten toisten pohjoismaiden markkinat operoivat. Koska olemme tehneet yhteistyötä niin pitkään, meistä on tullut luotettuja kollegoita, joilta voi kysyä neuvoja,” kertoo Norjaa verkostossa edustanut Øyvind Skjerven Larsen. Kansainvälisten kontaktien muodostaminen onkin kenties ollut toiminnan merkittävin hyöty. ”Ruotsissa pohjoismainen yhteistyö on ollut erityisen hyödyllistä, sillä se on ainut säännöllisesti toimiva kansainvälinen projektimme. Olemme saaneet luotua kansainvälisiä kontakteja sekä Svensk Jazzille että projektiin osallistuneille bändeille ja klubeille,” Ruotsin Terese Larsson listaa. Kontaktien syntyminen lisää tietoa alasta naapurimaissa, mikä käytännön tasolla helpottaa jazzin vientiä omien rajojen yli. ”Pohjoismainen jazzverkosto on antanut meille oivalluksia kumppanimaiden jazzkentistä ja vahvistanut verkostoamme Pohjoismaissa”, pohdiskelee Tanskan Lars Thor Jensen. Myös Suomen Jazzliitolle pohjoismainen yhteistyö on ollut merkittävä askel kansainvälistymisessä. ”Jazzliitolla ja muilla kattojärjestöillä on vähäiset resurssit tehdä kansainvälisiä projekteja, mutta tällaisten yhteisten ponnistusten myötä asiantuntijuus lisääntyy, verkostot karttuvat ja varmasti tulevaisuudessa keksitään kustannustehokkaita ja vaikuttavia tapoja tehdä kulttuurivaihtoa myös laajemmin”, Suomen Jazzliiton tuottaja-tiedottaja Raisa Siivola summaa.

Pohjoismaisen yhteistyön näkyvin osa on kahdenkymmenen vuoden ajan ollut Nordic Jazz Comets -hanke, joka on ensin ollut nuorten jazzareiden yhtyekilpailu ja nykyisin showcase-tapahtuma, jossa nuoret jazzyhtyeet pääsevät esiintymään ja verkostoitumaan muiden pohjoismaisten sekä eurooppalaisten jazzin ammattilaisten kanssa. Useimmat pohjoismaisten jazzliittojen edustajista ovat olleet Nordic Jazz Cometsin matkassa jo pitkään. Erityisesti projektin käännekohdat ovat jääneet monelle mieleen antoisina kokemuksina. ”Vastasin Tanskan osuudesta Nordic Jazz Cometsissa ensimmäistä kertaa Trondheimissa vuonna 2013. Se oli ensimmäinen todellinen tutustuminen pohjoismaiseen verkostoon ja kaikkiin sen mukaviin ihmisiin”, Tanskan Jensen muistelee. ”Sen jälkeen verkosto on tuonut mukanaan monia hienoja kokemuksia, kuten Nordic Jazz Cometsin muuttaminen kilpailusta showcaseksi ja sen viemisen Pohjoismaiden ulkopuolelle. Odotan tulevia Comets-showcaseja ja muiden maiden bändien kokemista innolla. On aina jännittävää tunnustella, mitä tapahtuu jazzskenessä Tanskan ulkopuolella.” Ruotsin Terese Larssonin mieleen palaa vuoden 2014 Nordic Jazz Comets, joka järjestettiin Europe Jazz Conferencen yhteydessä Helsingissä. ”Se oli ensimmäinen vuosi, kun järjestimme NJC:n pohjoismaisen klubin sijaan konferenssissa. Se oli tarvittava ja hyvä askel projektille. Sen jälkeen olemme vieneet projektin pohjoismaiden ulkopuolelle, mikä on myöskin kehittänyt sitä eteenpäin.” Myös Suomen Jazzliiton Raisa Siivola kokee Keski-Eurooppaan suuntautumisen tärkeänä muutoksena. ”Viimeisinä kolmena vuonna, Berliinin Scope-festivaalilla, London Jazz Festivalilla ja nyt Pariisissa, olemme laatineet ohjelman yhdessä paikallisen taiteellisen toimikunnan kanssa. Tämä tarjoaa Pohjoismaille myös viitteitä siitä, millaisesta musiikista paikalliset konserttiyleisöt voisivat olla kiinnostuneita”, Siivola esittelee, ja kääntää sitten näkökulman tulevaisuutta kohti: ”Samalla kun olemme jazzliittojen toimijoina päässeet tutustumaan erilaisiin eurooppalaisiin skeneihin ja livepuolen organisaatioihin, meille on tullut aika hyvä käsitys siitä, millaista yhteistyötä missäkin voisi tehdä tulevaisuudessa, ja kenen kanssa.”

Kaksi vuosikymmentä verkoston mukana kulkenut Nordic Jazz Comets -showcase on vastannut moniin jäsenmaidensa tarpeisiin. Pohjoismaiden omat markkinat ovat rajalliset, joten showcase on tarjonnut yhden konkreettisen väylän laajentaa markkina-aluetta naapurimaihin ja viime vuosina myös muualle Eurooppaan. Tanskan ja Norjan liitoissa kansainvälinen toiminta on keskeinen osa organisaatioiden strategiaa, mutta Ruotsissa ja Suomessa Nordic Jazz Comets on pitkään ollut liittojen ainoa säännöllisesti toteutettava kansainvälinen hanke. Showcase on siihen osallistuneille yhtyeille ollut usein tärkeä askel kansainvälistymisen polulla: monille se on ollut ponnahduslauta kansainväliselle uralle ja tarjonnut nuorille muusikoille mahdollisuuden laajentaa verkostojaan kotimaan ulkopuolelle. Kunkin Pohjoismaan jazzliiton toiminta ja erityispiirteet ovat muovanneet maidenvälistä yhteistyötä – ja vastavuoroisesti verkosto on innostanut jäsenmaidensa organisaatioita kehittämään uutta kansainvälistä toimintaa.

Pohjoismaisen jazzin vahvuudet – monipuolisuus, tuoreus ja luovuus – ovat valtteja, joita Nordic Jazz Comets on vienyt Pohjoismaiden lisäksi myös muualle Eurooppaan. Norjan Øyvind Skjerven Larsenin mukaan sekä norjalainen että pohjoismainen kenttä on hyötynyt siitä, että Nordic Jazz Cometsin kautta nuoria jazzareita on päästy esittelemään pohjoismaissa ja kauempana myös Lontoossa, Berliinissä ja nyt pian Pariisissa. ”Uskon, että viime vuosina olemme tehneet Nordic Jazz Cometsin brändistä vahvemman, ja odotan mielenkiinnolla, mihin se kehittyy. Odotan innolla ranskalaisen partnerin AJC:n Jazz Migrationin ja NJC:n yhdistävän uuden projektin tuloksia,” Larsen kiteyttää.

Pohjoismaisen jazzverkoston 20-vuotisjuhlan kunniaksi Jazz Finland julkaisee kolmiosaisen artikkelisarjan, jonka toisessa osassa puheenvuoron saavat verkoston jäsenorganisaatiot. Ensimmäisessä osassa tutustuttiin verkoston historiaan, ja tuleva kolmas osa raottaa lähitulevaisuuden suunnitelmia.

Ensimmäinen osa "Pohjoismainen jazzverkosto 20 vuotta" luettavissa täältä.

Kuvassa: Pohjoismaisen jazzverkoston ja Association Jazzé Croisen edustajat suunnittelevat tulevaisuuden yhteistyötä Pariisissa joulukuussa 2018. Kuvassa Tiphanie Moreau, AJC; Terese Larsson, Svensk Jazz; Antoine Bos, AJC; Øyvind Skjerven Larsen, Norsk jazzforum ja Raisa Siivola, Suomen Jazzliitto.

Teksti: Jenni Köykkä

Kommentoi