Helsingistä elinvoimainen, kansainvälinen ja monimuotoinen jazzkaupunki

entry-image

Jazz-Espan avajaispäivä 29.7.2019 aloitettiin paneelikeskustelulla, jossa visioitiin jazzin tulevaisuutta Helsingissä. Keskusteluun osallistuneet panelistit edustivat alaa niin muusikoiden, tapahtumajärjestäjien, orkestereiden, koulutuksen kuin kaupunginkin näkökulmasta. Aika jazzkentän omille tulevaisuusvisioinneille on nyt erinomainen, sillä Helsingin kaupunki työstää parhaillaan omaa taide- ja kulttuurivisiotaan vuosille 2020-2030. ”Haastaisin jazzkenttää pistämään paremmaksi ja tekemään vielä ravistelevamman vision, mitä me visiotyöryhmänä osaamme tehdä”, rohkaisi paneelissa mukana ollut Helsingin taide- ja kulttuurivisiotyöryhmän puheenjohtaja ja HKO:n intendentti Aleksi Malmberg. Millainen jazzkaupunki vuoden 2030 Helsinki voisi villeimmissä visioissamme olla?

Keskustelussa visioitiin toimivasta ja elinvoimaisesta jazzkaupungista niin jazztoimijoiden, muusikoiden ja yleisön näkökulmasta. Puheenvuoroissa toistuivat moneen otteeseen kansainvälisyyden, monitaiteellisuuden ja monimuotoisuuden, tasa-arvoisuuden ja saavutettavuuden ihanteet. Panelistien keskuudessa vallitsi konsensus siitä, että muutos kohti tulevaisuuden jazzkaupunkia lähtee toimijoista. ”Helsinki on ja Helsingistä tulee juuri sellainen jazzkaupunki, jonka toimijakenttä ja yleisöt ansaitsevat”, tiivisti Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula.

Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki unelmoi kansainvälisen tason ykkösklubista, joka toimisi myös turistien vetonaulana. Kansainvälisesti tunnettua ja päivittäin toimivaa jazzklubia, kuten aikanaan Ruoholahdessa toiminut Groovy, on Perkiömäen mukaan suunniteltu ja toivottu jo pitkään. ”Vieläkään ei siinä asti olla, mutta meille on tullut monipuolista ruohonjuuritason toimintaa, joka voi hyvin,” Perkiömäki toteaa. Helsingissä vaikuttaa monimuotoinen joukko niin pienemmän kuin isommankin kokoluokan toimijoita, joiden merkittävyys on tunnistettu myös julkisen rahoituksen muodossa. ”Kaipaisin lisää rahoitusta kärkihankkeisiin ja työllistäville toimijoille”, Savoy-teatterin johtaja Päivi Loponen-Kyrönseppä kommentoi ja samoilla linjoilla argumentoi myös UMO Helsinki Jazz Orchestran toiminnanjohtaja Eeva Pirkkala: ”Mitä enemmän rahaa kanavoidaan yhdelle toimijalle, sitä vaikuttavampaa toiminta on.” Toisaalta rahoituksen jakautuminen usealle toimijalle rikastaa taiteen kenttää. ”Ajattelen niin, että mitä enemmän toimijoita on, sitä parempaa kulttuuria meillä on”, We Jazzin toiminnanjohtaja Katariina Uusitupa kommentoi.

Jazztoimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääminen koettiin tarpeellisena tulevaisuuden suuntana. ”Jazzyhteisöä vaivaa kuppikuntalaisuus ja kilpailu. Sen sijaan meidän tulisi rohkeasti käydä keskusteluun. Yhteistyö olisi tärkeää tehdä matalalla kynnyksellä, suorin sanoin ja mahdollisimman nopeasti,” Savoy-teatterin johtaja Päivi Loponen-Kyrönseppä visioi. Myös useiden paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä järjestetty jazztapahtuma voisi löytää paikkansa Helsingin kesästä. ”Yhteistyöllä järjestetty jazzfestivaali voisi olla esimerkiksi piknik-jazz Kaivopuistossa kerran vuodessa”, Loponen-Kyrönseppä konkretisoi.

Helsingissä on kiinnostunut ja aktiivinen jazzyleisö, vakuuttivat monet keskustelijoista. ”Visioni on, että Helsingissä voisi olla aktiivinen ja utelias jazzin yleisö, joka on myös kriittinen ja haastaa taiteen tekijöitä,” kuvailee Malmberg. Monet visioivat jazzkaupungista, jossa jazz tulee osaksi kaupunkilaisten arkea ja on saavutettavaa mahdollisimman monimuotoiselle yleisölle. Uusitupa kertoo, että We Jazzin kohdalla saavutettavuus on tarkoittanut esimerkiksi rahoituksen hakemista, jotta lippujen hinnat voidaan pitää kohtuullisella tasolla. ”On tärkeää miettiä, millaisia tapahtumia yleisö haluaa Helsinkiin”, Uusitupa jatkaa. Hän visioi jazzkulttuurista, jossa tehdään avoimesti ja rohkeasti uudenlaisia asioita, käytetään kaupunkitilaa hyödyksi ja ennakkoluulottomasti sekoitetaan eri taiteenlajeja. Myös Savoy-teatterin johtaja Päivi Loponen-Kyrönseppä kannattaa tyylillistä joustavuutta erilaisten kuulijaryhmien tavoittamisessa: ”Genrerajat ovat tylsiä ja hajottavia, jos halutaan kontaktoida yleisön kanssa.” Uusien asioiden kokeileminen on kannattanut Savoy-teatterissa, jossa järjestettiin maaliskuussa ensimmäinen Savoy JAZZFest. ”Tapahtuman suosio kertoo siitä, että on olemassa yleisöjä, jotka ovat kiinnostuneita”, Päivi Loponen-Kyrönseppä kertoo.

Jazzmuusikot ry:n puheenjohtaja ja rumpali Jaska Lukkarinen näkee Helsingin jazzkentän positiivisessa valossa, sillä toimijoita ja yleisöä kyllä löytyy. ”Unelmani on voida yhä vuonna 2030 soittaa jazzmusiikkia ja saada siitä korvaus,” Jaska pohdiskelee. Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki vetää linjoja jazzin historiasta nykypäivään muusikkojen näkökulmasta: ”Jazzin eri tyylit kehittyivät, kun muusikot jamittelivat ja soittivat yhdessä, ja oppivat itseään paremmilta. Tämä näkyy nykyään esimerkiksi koulutuksessa, kun opiskelijat pääsevät oppimaan itseään parempien kanssa soittaessa”, Perkiömäki esittelee ja jatkaa: ”Myös festivaalit tarjoavat sellaisia ympäristöjä, joissa muusikkojen ja yleisön vuorovaikutuksessa syntyy jotain uutta. Ruohonjuuritason toiminta ja jamit ovat muusikoille tärkeitä”. Muusikkojen koulutuksen, esiintymispaikkojen ja verkostojen mahdollistaminen on tärkeää, jottei lahjakkuuksia hukata.

Muusikkonäkökulmasta keskustelussa puhututti myös sukupuolten välinen tasa-arvo. Vaikka naismuusikoiden tulo suomalaiselle jazzkentälle on ollut hidasta, ollaan eteenpäinkin vuosien mittaan menty. Mahdollisuus korjausliikkeisiin on, sillä asialle ollaan heräämässä. ”Jazzissa hienoa on se, että siihen on historiallisesti sisäänrakennettuna vähemmistöistä lähtevä toimijuus,” Malmberg pohdiskelee ja sitten haastaa: ”Meillä on vastuu tehdä se muutos, että taide voisi olla tulevaisuudessa tasa-arvoista”.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Aleksi Malmberg (Helsingin kaupungin taide- ja kulttuurivisiotyöryhmän puheenjohtaja, intendentti, HKO), Jari Perkiömäki (rehtori, Taideyliopisto), Stuba Nikula (toimitusjohtaja, Helsingin tapahtumasäätiö), Päivi Loponen-Kyrönseppä (johtaja, Savoy-teatteri), Katariina Uusitupa (toiminnanjohtaja, We Jazz), Eeva Pirkkala (toiminnanjohtaja, UMO Helsinki Jazz Orchestra) ja Jaska Lukkarinen (rumpali, puheenjohtaja, Jazzmuusikot ry). Keskustelua moderoi Suomen Benelux-instituutin johtaja Kati Laakso.

Osallistu Helsingin kaupungin taide- ja kulttuurivision työstämiseen osoitteessa taidejakulttuurivisio2030.fi.

 

Teksti: Jenni Köykkä

Kommentoi