Brändi ja verkostoituminen osana kansainvälistymistä

entry-image

Marraskuun Jazz Finland International -artikkelissa We Jazzin toiminnanjohtaja Katariina Uusitupa valottaa yrityksen sekä We Jazz -brändin kansainvälistymisstrategioita.

We Jazz on helsinkiläinen festivaali, levymerkki ja luova kollektiivi, jonka alla toimii myös viestintätoimisto Hei Hei Media. Tänä vuonna We Jazz -festivaali järjestetään kuudennen kerran Helsingissä 2.–9.12. Festivaalin kohdeyleisö on ei rajoitu vain Suomeen, joten kansainvälisyys on olennainen osa We Jazzin strategiaa. We Jazzin toiminnanjohtaja Katariina Uusitupa kertoo, että We Jazzin luonne on alun perin ollut samaan aikaan lokaali ja globaali. Festivaali on vahvasti kiinni Helsingissä ja Helsingin kaupunkitilassa, mutta samaan aikaan yleisö nähdään globaalina.

Uusituvan mukaan We Jazzilla on kansainvälisyyden kannalta toiminnassaan vuosittain kaksi selkeää kiinnekohtaa. Tärkein on joulukuun festivaali, jonne tiimi kutsuu joka vuosi useita kansainvälisiä toimittajavieraita tutustumaan tapahtuman tarjontaan. Festivaalin kautta organisaatio tuo kansainvälisten toimijoiden keskuuteen tietoisuutta We Jazzin toiminnasta. Toinen kiinnekohta on kevään Jazzahead-messut, jonne yritys on myös kahtena vuotena julkaissut englanninkielisen painoksen We Jazz -lehdestä.

”Englanninkielinen We Jazz -lehti on tärkeä osa meidän kansainvälistymisstrategiaamme. Se on täyttänyt eräänlaista tyhjiötä, samanlaista julkaisua ei ole tietääksemme alalla tällä hetkellä olemassa. Lehti on keino viestiä ihmisille meidän toiminnasta, suomalaisesta jazzista, mutta myös Helsingistä ja musiikista laajemmin. Olemme monialainen toimija ja monesti se monialaisuus kiinnostaa ihmisiä, koska sisältöosaaminen on meillä erilaista”, Uusitupa toteaa. 

We Jazzin suurempana strategisena linjana voidaan nähdä pyrkimys kansainvälisen kuratointiyhteistyön muodostamiseen. Yritystä kiinnostaa eniten taidekenttä, johon sisältyy niin jazz, avantgarde, kuvataide, kaupunkikulttuurin tilatutkimus kuin erityisesti festivaalin ydin eli tilallinen kokeilu taiteen ehdoilla. ”Samanmielisten henkilöiden tai organisaatioiden löytäminen ympäri Eurooppaa on aina ollut kiinnostavaa. Kuratointiyhteistyöverkoston luominen tukee sekä meidän että muiden toimintaa, ja jos ajatellaan taidevaihtoa ja musiikkivientiä ympäri maailmaa, on sellaisen verkoston luominen erityisen tärkeää. Europe Jazz Network on hyvä esimerkki siitä, miten bändit kiertävät ja miten vaihtoa voidaan luoda”, Uusitupa pohtii.

We Jazz on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä aiempina vuosina muun muassa berliiniläisen XJazz-festivaalin kanssa yhteisen Scope-festivaalin tiimoilta. Kansainvälisiä tuulia toimintaan tuo myös We Jazz -festivaalin laajeneminen ensimmäistä kertaa Tallinnaan tämän vuoden festivaalin yhteydessä. Organisaatiossa koettiin, että Tallinnasta puuttuu We Jazzin kaltainen toimija ja nyt Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12. We Jazz järjestää keikan Sveta Baarissa Tallinnassa. Perinteisiä jazzbaareja kaupungista toki löytyy jo nyt, mutta Uusitupa katsoo We Jazzin otteen taiteen esittämiseen olevan tutkivampi ja haastavampi. Tallinnan projekti jatkuu festivaalin jälkeen ensi vuonna ja keväälle onkin jo sovittu neljä keikkaa lisää.

We Jazzilla ei ole tiettyä linjattua strategiaa kansainvälisten kohteiden valikoinnissa, vaan yhteistyö voi olla monen sattuman summa. Esimerkiksi Tallinnan kokeilu sai alkunsa sattumanvaraisen keikkakohtaamisen perusteella. ”Enemmän se syntyy fiiliksen pohjalta ja siitä, että koetaan kyseisessä kaupungissa olevan meidän mentävä aukko ja kiinnostavia yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi XJazz on aina koettu eräänlaisena sisarfestivaalina ja sen tekijät saman mielisinä, joilla on samanlainen ideologia tapahtuman tekemisessä kuin meillä. Tästä syystä toiminta Berliinissä XJazzin kanssa on aina tuntunut luontevalta ja toki moni suomalainen muusikko asuu myös Berliinissä”, Uusitupa toteaa.

Brändistä puhuttaessa Uusitupa ei muista, että We Jazzin perustaja ja taiteellinen johtaja Matti Nives olisi milloinkaan määritellyt yrityksen brändiä kirjallisesti ulospäin. Ennemmin Uusitupa kokee yrityksen arvojen muodostavan monikenttäisen palapelin, joka ulospäin näyttäytyy ihmisille brändinä. We Jazzin arvoihin kuuluvat keskeisesti laadukas ja korkeatasoinen taide, rohkeus, luovuus sekä uuden kokeminen ja esitteleminen. ”Siihen liittyy olennaisesti myös kaupunkitilan tarkastelu sekä rohkeus ja luovuus suhteessa tilallisuuteen, joka on myös suhteessa taiteeseen. Ja toki muita meistä kumpuavia arvoja kuten, tasa-arvo, inklusiivisuus, osallistavuus ja saavutettavuus. Se, miten tämä koko tapahtuma koetaan, on lopulta tämän kaiken yhteissumma. We Jazzilla on myös hyvin oma tyyli puhua asioista, ja se tapa miten asioista kommunikoidaan, koetaan monesti brändin keskeisimmäksi anniksi.”

Uusitupa myöntää, että brändillä on ehdottomasti merkitystä kansainvälistymisessä. We Jazzin vahvuus on sen tunnistettavuus. Yritys jää helposti mieleen ja heidän luovan kollektiivin mallinsa sekä organisaation monialaisuus kiinnostaa monia. Uusitupa kiteyttää We Jazzin brändin sanoihin laadukas, kokeileva, rohkea ja tietyllä tavalla puolueeton, koska organisaatio ei sitoudu yksittäisiin artisteihin. Uusitupa kuitenkin huomauttaa, että vaikka We Jazz ei edusta bändejä tai artisteja, on levymerkillä selkeä linja valikoida omaan brändiinsä sopivat julkaisut. Yrityksen täytyy seistä jokaisen levyn takana, joten levyn on tunnuttava omalta ja oltava We Jazzin näköinen.

Jazzaheadiin We Jazz on osallistunut jo useasti ja on ahkera kävijä myös muissa alan ammattilaistapahtumissa kuten by:Larmissa, Musiikki & Mediassa sekä Tallinn Music Weekillä. Uusitupa kertoo, että tapahtumia kiertämässä käy We Jazzilta pääosin hän ja Nives. ”Matti varsinkin käy ihan ympäri maailmaa. Meillä yrityksen edustus henkilöityy todella paljon. Luulen, että sitä tapahtuu herkästi tällä alalla, jossa on paljon pieniä organisaatioita ja yrityksiä. Tapahtumissa me ollaan oma itsemme, mutta totta kai me samalla myös edustetaan meidän organisaatiota.”

Jazzahead on We Jazzille ennen kaikkea paikka, jossa tavata ihmisiä. Koska ala on pieni maailmankin mittaluokassa, koetaan läsnäolo ja omasta brändistä sekä työstä kertominen Jazzaheadin kaltaisissa tapahtumissa tärkeänä. ”Kun verkostoa alkaa muodostumaan, Jazzahead on tärkeä paikka tavata tuttuja ja vaihtaa viimeisimpiä kuulumisia eli se on ennen kaikkea sosiaalisesti tärkeä kohtaamispaikka – ei pelkästään kansainvälisesti, vaan myös kotimaisten toimijoiden sisällä”, Uusitupa huomauttaa ja jatkaa: "Jazzaheadissa meidät irrotetaan arjesta, joten siellä tulee paljon vaihdettua ajatuksia ja kehitettyä omaa työtapaa – vain koska kotona Suomessa ei ole siihen aikaa. Verkostoja saa luotua niinkin yksinkertaisesti kuin ihmisiä tapaamalla ja niiden kanssa keskustelemalla.”

We Jazz 2018
Helsinki & Tallinna 2.-9.12.

Uusina hankkeina festivaalilla on tänä vuonna mm. salakeikka tiistaina 4.12., Tallinnan-konsertti Sveta Baarissa 6.12. ja lauantaina 8.12. Suvilahti-päivä, joka levittäytyy neljään venueen Suvilahdessa.

 

Teksti: Sheri Toivomäki

Kommentoi